Järkyttävä väsymys, töitä harvakseltaan lyhyissä pyrähdyksissä, puhelu silloin, kasvot omaava asiakas tällöin. Olen vielä kaiken lisäksi siinä ainukaisessa "eristetyssä" huoneessa, kaikilla muilla kolleegoillani on ovella yhdistetyt kaksi vierekkäistä huonetta ja on juttukaveri (ellei naapuri ole poissa) jos on hiljaista. Minun pitää täällä muhia omissa yksityiselämäni huolissa, paineissa sekä tässä väsymyksessäni. Silloin tällöin minua poikkeaa piristämään omilla asioillaan liikuskelevat puljun erinäisissä tehtävissä toimivat henkilöt. Tämä minut satunnaisesti töihin kutsuva pulju on kyllä aika onnistuneesti muokannut käsityksiäni ja yleistyksiäni näistä muita tehtäviä hoitavista immeisistä, heitäkin löytyy niin moneen junaan. Sanomaa ei tungekaan joka tuutista valtoimenaan, eikä pursua yli äyräidensä. Positiivinen asia, sillä en henkilökohtaisesti pidä ylitsepursuavasta lähes tyrkyttämisluonteisesta sanomasta.

***

Jossain vaiheessa oli muistaakseni Ihanissa naisissa puhetta anonymiudesta ja siitä, missä määrin omia asioitaan blogissaan paljastaa. Jos niinkuin minä, haluaa olla periaatteessa anonyymi, mutta kuitenkin mahdollisimman avoin, on välillä vaikeaa kertoa jostain asiasta tarpeeksi epämääräisesti olematta kuitenkaan liian epämääräinen... Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan?

***

Tuli töitä, siis sellaisia töitä, jotka vaatii pidempää paneutumista (vaikkei kiireellinen tehtävä olekaan), joten taidan siirtyä sen pariin.