Tänään kotimatkalla bussissa yhtäkkiä muistin että on perjantai. Ei jotenkin tuntunut perjantailta.

***

Tyttö meni eilen illalla mummin luo yökylään ja oli siellä tämän päivänkin. Sain lähteä aamulla rauhassa ja keskittyä pojan kouluaamuun. Pojan koulun kakkosilla oli tänään kotiseuturetki. Pojalla oli kamerakin mukana, ja satoa löytyy täältä. Poika "unohti" (lue: taisi jättää tahallaan) avaimet kotiin, joten löytyi taas mummin luota kun minä ja HraTee vihdoin kotiuduttiin. No, sinne mekin jäätiin hetkeksi. Saatiin todistaa luunhautausyritystä, joka sekin ikuistettiin kahden kameran voimin. Kyllä mä niitäkin kuvia ajattelin julkaista, kunhan jaksan ja ehdin niitä muokkailla (mahdollisesti rajata uusiksi ja pakko aina pienentää kokoa, muuten en ole kuvia Sanatonta varten retusoinut).

***

Huomenna täytyy mennä kauppaan nyt ainakin. Ja olisi oikeasti tuhat muutakin asiaa mitä pitäisi tehdä. Kaipa ne kaikki joskus saadaan aikaiseksi, jollain aikataululla. Sunnuntaina on äitienpäivälounas isolla porukalla pojan koululla. Yhteensä 15 henkeä meidän lössiä, kun on meidän molempien äidit puolisoineen ja meidän molempien sisarukset joista sen ainoan perheellisen koko perhe on myös tulossa. Niin ja tietty meidän lapset, sehän on sanomattakin selvää.

***

Viikon päästä ollaankin jo laivalla. Mennään päiväksi Tukholmaan, otetaan auto mukaan ja mennään kai aamusta heti katselemaan mun lapsuudenmaisemiani ja sitten shoppaillaan loppupäivä. Euroviisut menee matkan kanssa päällekäin, mutta ehkä me nähdään euroviisuja laivalla. No, joka tapauksessa ohjelmoidaan se tallentumaan, niin nähdään sitten myöhässä, mikä on paremmin kuin ei milloinkaan.

***

Pakko mennä minunkin nukkumaan... On tuota univelkaakin kertynyt ihan liikaa. Mutta ehkä, jos jaksan, lukaisen vielä muutaman sivullisen Baby Bluesia. Ostin itselleni muutaman sarjakuvakirjan ja hihittelen niitä itsekseni aina silloin tällöin, aloitin tietenkin ensimmäisestä: Kovempaa kuin kuvitelmat.