Tänään vasta ehdin, huomasin, jaksoin katsoa poikani pärstäkerrointa paremmin. Eilen kun kotiutui, niin kiinnitin huomiota vain päähineeseen ja kasvomaalauksiin. Käytyään pesulla en katsellut enää niin tarkkaan.

Tänään nähtyäni pojan, lähes ensimmäien ajatus oli, että "ei sitten muiden veri kelvannut?" Pojan otsassa on lähes vieri vieressä paukamia, valehtelematta varmaan parikymmentä puremaa pelkästään otsassa. Muualtakin löytyy, oikein pahan näköinen paukama käsivarressa. Poika totesi, että kyllä hän haluaa vielä tänä kesänä uudestaan leirille, uudestaan hyttysten syötäväksi.

***

Ostin tänään puuttuvat Baby Bluesit, pääsen taas jatkamaan. Multa puuttui yksi välistä, ja halusin lukea ne kronologisesti oikeassa järjestyksessä, joten mulla oli pitkä tauko. Saan taas illalla hihitellä sängyssä.