Olo on suoraan terveisiä persiasta. Lämpökin uhkailee kohoilla. Huomenna pitäis kirjoittaa yksi kirje valmiiksi, jonka osaset ovat eri kunnassa toimistolla kaukana täältä. Se ois siis ihan pakko saada valmiiksi huomenna aamulla. Ja jos mä olen niin kipeä, että pitäis mieluiten olla kotona lepäilemässä, niin miten ihmeessä voisin paimentaa puoltatusinaa - tusinaa koululaista iltapäivällä 1½ tuntia, vaarana tartuttaa heidät. Mutta jollen voi huomenna paimentaa heitä, pitäisi soittaa peruutus jo ilmoittautuneille, mutta kun ne tiedot niistä ilmoittautuneistakin on siellä samassa hornan tuutissa missä ne tärkeän kirjeen osasetkin. Ja kun pomo mitä ilmeisemmin ei pääse huomenna sinne käymään, niin hänkään ei sitä peruutusta voisi siis hoitaa. Voi peekeleen peekeleen peekele! Muuta nyt en osaa sanoa.

Pitäisikö siis huonoin omintunnoin jäädä kotiin jos tänään illalla vielä kuume nousee ja huolesta väkkärällä ihmetellä kuka työt tekee? Vai pitäisikö heittää vain särkylääkettä kitusiin ja raahautua töihin silmät ja nenä punaisina ja vuotavina, kituuttaa päivä ja "sairastaa" vasta torstaina tai perjantaina?

***

Kimpula sai tänään nokkahuilunsa. Ihan hieno se on ja poika esitteli jo, miten se puretaan ja kootaan.