Kun viimeksi aloitin tätä vuodatustani, olin väsynyt, ihan liian väsynyt. Ihmettelin sitä, miksi aina töistä kotiuduttuani olen ihan valmis unille, enkä jaksaisi kerrassaan mitään.

Kävin äsken suihkussa ja piristyin jonkin verran.

***

Kimpulalla on ilmeisesti torstaina koulussa pyöräilykorttikoe (tms.) jonka suoritettua on koulun puolesta lupa kulkea pyörällä kouluun.

Koulusta tuli myös tänään nokkahuilutilauslappu. Aiemmassa bittiavaruuteen kadonneessa vuodatuksessani mietiskelin, pitäisikö tilata pojalle pinkki, läpikuultava huilu. Poika teki kuitenkin jo tässä välissä valintansa, tahtoo sinisen läpikuultavan. Noiden lisäksi on myös vihreä lk ja perinteisen valkoinen huilu valikoimassa. Tuo huilu maksaa 5 euroa, ei mikään kovin paha. Viestin muotoilu kuitenkin tökkii ja pahasti (tämän pätkän osalta):

"Jos ette halua tilata lapsellenne huilua, on musiikintunneilla mahdollista käyttää yhteiskäytössä olevaa koulun huilua. Tällöin oppilaan soittoinnostus kuitenkin saattaa lopahtaa, koska koulussa musiikintunnilla opittuja asioita ei voi harjoitella kotona."

Suomennettuna: "Jollet hanki tai ole hankkinut omaa huilua, olet epäkelpo vanhempi, joka latistaa lapsensa innostuksen ja luovuuden."

Ensi viikolla on myös kolmansien luokkien vanhempainilta. Auki on vielä menemmekö molemmat, vai vain toinen.

Kun aiemmin kirjoitin tätä samaa vuodatusta, tunteet kävivät kuumina. Kaikki se tuntuu nyt jotenkin turhalta toistaa, kun tunteiden viilentyminen on vienyt siltä kaiken terän. Lyhyesti kuittaan, että läksyjen tarkistaminen ja niissä neuvominen tökkii ja aiheuttaa turhan kovaäänisiä mielensosoituksia ja erimielisyyksiä ja että pojan tottelemattomuus ja käytös vie multa voimat (niin henkiset kuin fyysisetkin). Toivoin omaa omakotitaloa jossa olisi lapsia varten pieni riisuttu lukittava rangaistuskoppi. Ehkä selitän tuohon toiveeseeni syyt joskus myöhemmin.

Uuden viikkorahasysteemin kuitenkin haluan selittää. Tulevaisuus näyttää, onko sillä mitään tehoa. Kimpulamme saa joka sunnuntai kippoon 2 eurosen, euron ja 50 senttisen (laskekaa itse mitä tekee). Jokaisesta tottelemattomuudesta tai sopimattomasta käytöksestä menee sakkoa, aloittaen pienimmästä arvosta. Kolmen virheen jälkeen siis on palanut kaikki viikkorahat. Se mitä seuraavana lauantaina on kipossa jäljellä on pojan käytettävissä haluamallaan tavalla: saa ostaa sillä jotain tai pistää säästöön. Kaikki karkkinsa ja jäätelönsä hän joutuu kustantamaan tästä lähin itse omilla viikkorahoillaan (koska on liian usein syönyt yksin kotona salaa meidän yhteisiä tai jopa pikkusiskon karkkeja ja jäätelöitä). Ensimmäiset viikkorahat hupenivat kiposta jo eilen. Jännityksellä seuraan, koska (jos koskaan) kippoon jää jotain käytettäväksi/säästettäväksi asti.

Pitäisi varmaan lisätä pojan itse kustannettavien asioiden joukkoon margariini. Avasin aamulla uuden rasian, käytin siitä todella vähän muutamiin aamiaisleipiin (omiin ja pojan). Nyt illalla kun mies rupesi tekemään iltapalaleipiä, rasiasta oli enää puolet jäljellä. Kimpula oli onnistunut käyttämään välipalaleipiinsä puoli rasiaa margariinia!! Huomenna saa luvan syödä välipalaleipänsä kuivina tuollaisen tempun jälkeen. Ei siitä tule mitään, että meillä rupeisi menemään kolmesta neljään pakettia margariinia viikossa (pelkille voileiville). Aikaisempia bravuureita on mm. puoli pulloa shampoota yhdellä suihkukerralla! Niin, ja poika väittää juoneensa pari kertaa mehua, ja yli puolet tiivistepullollisesta on huvennut!