Siskoni ylioppilasjuhliin on vielä reilut 3 viikkoa. Silti aloin jo nyt pelkäämään koko tilaisuutta. Tilaisuuteen on mahdollisesti tulossa ylättävän paljon sukua kauempaakin, mummu, tätejä, ehkä eno ja serkkuja perheineen.

Ensimmäinen ja suurin pelkoni on että lapset pistävät kunnon kiukkushown pystyyn, pilaavat juhlan näin kaikilta ja nolaavat meidät täysin. Asiasta pitää siis etukäteen jo jutella, useampaan otteeseen koko perheen kanssa. Ja sopia, että jolleivät lapset osaa käyttäytyä ja ryhtyvät täysin mahdottomiksi niin HraTee lähtee heidän kanssaan kotiin kesken kaiken. No, asia ei olekaan välttämättä ihan niin yksinkertainen. Pelkään että jos tällainen lähdönpaikka tulee eteen, äitini puuttuu asiaan, kumoaa meidän päätöksen ja lasten riekkuminen ja huono käytös saa jatkua. Joten minun pitäisi ennen juhlia vielä uskaltaa ottaa asia puheeksi oman äitini kanssa, sanoa, että hän ei saa mennä puuttumaan meidän päätökseen siinä vaiheessa. Se äidille asiasta puhuminen vaan sattuu olemaan todella pelottavaa sekin.

Toinen pelkoni on, että joku (todennäköisimmin mummini) ottaa puheeksi minun elopainoni! Siitä en tahdo puhua, olen kuullut asiasta elämäni aikana ihan liikaa ja tarpeeksi, tiedostan asian täysin itse, joten en kaipaa saarnoja asiasta, ne saarnat eivät ole koskaan elämäni aikana asiaan auttaneet.

Pelkkä edellisten asioiden ajatteleminen sai jo silmät kastumaan, rautaisen vanteen kiristymään rintani ympärille ja vatsani vääntämään.

***

Eilen illalla ne sitten vihdoin alkoi, pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen. Ne miehen yötyöt siis. Nukuin yön yksin, HraTee tuli kotiin siinä puoli kahdeksalta, heitti Prinsessan päiväkotiin ja tuli nukkumaan (no, kello taisi olla lähes yhdeksän kun pääsi nukkumaan, mutta kuitenkin). Neljältä viimeistään herää taas ja hakee Prinsessan. Olen tässä mietiskellyt, että pitäisikö liittyä seuraan, ottaa pienet päiväunoset. Tai sitten mennä sänkyyn lukemaan, ja ottaa ne päiväunet sitten jos silmät ei lukiessa meinaa pysyä auki.

Näillä näkymin yötöitä ei kestä pitkään, ihan vain muutama päivä, tuskin edes viikkoa. Sekin tieto on muuttunut matkan varrella koko ajan. No, toisaalta hyvä, mutta toisaalta ylimääräinen raha näin joulun alla on ihan tervetullutta.