Eilen illalla suunnittelin päiväni aika tarkkaan, melkein minuuttiaikataulun tein, sillä päätin saada aikaiseksi samalla uuninlämmityksellä sämpylöitä, viinereitä (sitä pakastimentyhjennystä edelleen) ja laatikkoruuan. Ja onnistuihan se, sujuvasti niinkuin olin sen kaavaillut. Ei tullut mitään emämokia, ei katastrofeja. Olin erittäin tyytyväinen.

Päiväni vaikutti lähes täydelliseltä vielä kello kahdeksalta illalla. Olisi se pitänyt arvata, että jonkin asian on pakko pilata tämä päivä. Ja koska kyseessä oli lähes täydellinen päivä muutoin, olisi pitänyt arvata, että se, mikä pilaisi päiväni, ei olisikaan mikään ihan pikku juttu josta selviäisi parilla olankohautuksella.

Poika oli pyytänyt saada mennä nettiin, etsiäkseen Suomen kaupunkeja, kun ympäristötiedossa ovat juuri nyt sellaisessa kohdassa. Annoin luvan, ja vielä painotin, että se on sitten ainut asia mitä siellä netissä tekee ja että Suomen kaupunkien viralliset sivut yleensä löytyvät osoitteesta www-piste-kaupunginnimi-piste-fi. Poika sai siis kannettavan koneen huoneeseensa siksi aikaa. Kahdeksan kieppeillä illalla sitten HraTee tutkaili kannettavan historiatietoja ja paljastus oli kuin lekanisku takaraivoon. Viaton, pieni poikaseni oli etsinyt (Suomen kaupunkien lisäksi) kuvia naisista ilman rihman kiertämää ja muunlaisia aiheeseen liittyviä sivustoja. Ensin kielsi asian, mutta pian kuitenkin tajusi, että oli jäänyt kiinni eikä pakotietä ollut. Syyksi pitkän vetkuttelun jälkeen sanoi "kaverit", että ylempiluokkalaisilta oli kuullut heidän etsineen myös netistä näitä kuvia ja sivuja. Poika on yhdeksän, 9, YHDEKSÄN!

Ilmeisesti on väärin luottaa poikaani ja siihen, että hän tekee vain sen mihin saa luvan. Se luottamus, joka oli pikkuhiljaa palautumassa poikaani, romahti taas pohjalukemiin. Tästä lähin hän ei pitkään pitkään pitkään aikaan pääse nettiin ilman valvontaa. Kaikki pojan nettisurffailu tulee tapahtumaan tiukan valvovan silmän alla. Lisäksi menetti puhelimensa käyttöoikeuden ja joutui televisiokieltoon koko loppuviikoksi.

***

Täydellisiä päiviä ei siis olekaan olemassa. On olemassa vain joko menetteleviä päiviä, huonoja päiviä tai hyvin huonoja päiviä. Ja sitten on vielä ne "anna tämän päivän olla vain pahaa painajaisunta" -päivät.

***

Loppukevennykseksi ulkopuolisille (ja minulle vain viimeinen naula arkkuuni) Prinsessan lausahdus tältä illalta:

"Äiti, sä oot tosi pullee. Mä epäilen että sieltä tulee kolmas vauva."

(Myöskin tiedoksi kevennetyille ulkopuolisille, mitään kolmatta vauvaa ei ole, ei ainakaan lähiaikoina tule ja näin kelvottomalta äidiltä pitäisi lisäntyminen kieltää lailla.)