Muutamia helmiä, paljon ihania ajatuksia ja syvällisiä sanoja. Kuuntelen uudelleen ja uudelleen Jani Wickholmin Yhden lauseen miestä.
Levy alkaa ihanan rehellisen repäisevästi:
Levy alkaa ihanan rehellisen repäisevästi:
"Mä olen mitä olen, kiellä en Musta tuli sellainen ihan tavallinen jätkä vaan...
Toisen muistaa kertoo sen, niillä on sydän kultainen, mun sydän hopeaa on vaan...
Ja olen sinun paras ystävä Kun sä olet hädässä mä olen lähellä...
En yksinäisyyttäni vannoisi vääria valheita rakkaudesta..."
(Hopeasydän sanat Timo Kiiskisen)
Toisen muistaa kertoo sen, niillä on sydän kultainen, mun sydän hopeaa on vaan...
Ja olen sinun paras ystävä Kun sä olet hädässä mä olen lähellä...
En yksinäisyyttäni vannoisi vääria valheita rakkaudesta..."
(Hopeasydän sanat Timo Kiiskisen)
Rohkeutta olla epätäydellinen ja hyväksyä se, kunhan on sydän kohdallaan.
Tie on niin täynnä totuuksia siitä, että miksi yleensä kuljetaan eteenpäin, eletään elämää jne. Siitä että kaikkea ei voi tietää etukäteen ennenkuin sen on nähnyt ja kokenut, ja jotta sitä tietoa ja kokemusta saisi, niin täytyy kulkea omaa tietään eteenpäin. Tekis mieleni kirjoittaa koko laulu tähän, mutta en kuitenkaan tee sitä. Sen sijaan suosittelen jossain kuuntelemaan sen jos vain mahdollista.
Albumin nimikkokappale on kuin suoraan suomalaisten miesten enemmistön sisimmästä, ja hyvin jos HraTee mulle osais laulaa, niin voi näillä sanoilla laulaa:
Tie on niin täynnä totuuksia siitä, että miksi yleensä kuljetaan eteenpäin, eletään elämää jne. Siitä että kaikkea ei voi tietää etukäteen ennenkuin sen on nähnyt ja kokenut, ja jotta sitä tietoa ja kokemusta saisi, niin täytyy kulkea omaa tietään eteenpäin. Tekis mieleni kirjoittaa koko laulu tähän, mutta en kuitenkaan tee sitä. Sen sijaan suosittelen jossain kuuntelemaan sen jos vain mahdollista.
Albumin nimikkokappale on kuin suoraan suomalaisten miesten enemmistön sisimmästä, ja hyvin jos HraTee mulle osais laulaa, niin voi näillä sanoilla laulaa:
"Ihan helposti tunteitani näytä en, enkä puhu niistä varsinkaan..."
Tosin laulun sanat ovat kuitenkin naisen, Sirpa Peltolan, käsialaa. :)
"En kynnä suotta suonsilmäkettä vaanivaa
On monta vuotta siitä kun päätin oivaltaa
On kalliolla tuttu tie....
Ei viitsis aina surun suuta suudella
Ei paljon paina huolen häivät harteilla
Ostin juuri kengät kevyet
Maankamaralla on pilvilinnaa helpompaa
Vain nauramalla voin kiusanhenget vaientaa"
(Kevyet kengät sanat Kirsi Kontio)
Tosiaan, pitäis osata elää tuolla periaatteella. Ei aseta itselleen turhan suuria tavoitteita ja vaatimuksia, pyrkii kulkemaan mahdollisimman kevyin kengin...
Unelmat alkaa jotenkin samanlaisesti kuin Fame, musiikillisesti, ja alkusoitossa on jotain muutakin tuttua. Mutta siis alku vaan. Aika jännä tunne kuunnella sitä alkua, kun se oli niin tutun oloinen.
Ja muhun ei siis iske pelkät sanat, musiikillisestikin levy on minun mieleeni. Sopivan menevää, mutta rauhallisia kipaleitakin joukossa.
Oli ostamisen arvoinen, ehdottomasti.
Kommentit