Eilen kun luin Herkun suru-uutisen (otan osaa Herkku), mulla kesti kauan ymmärtää kyseinen lyhyt viesti. Eihän Kirka ole kuollut... Vai onko? Siltä seisomalta menin omalle Googlen etusivulleni (jonne olen tilannut Turun Sanomien uutisotsikot) ja siellä se oli. Tuli jotenkin outo olo.

En ollut mikään fani, mutta koska musiikkimakuni on äärest laaja, oli Kirkallakin paljon minuun kolahtavia kappaleita. Kyllä sitä miestä kuunteli ihan mielellään.

Kerran 2 ja puoli vuotta sitten olen hänet nähnyt jopa livenä. Ajoimme koko perhe Urjalaan hänen kesäkonserttiinsa, mutta emme kyllä hänen itsensä takia, vaan koska se oli sillä hetkellä lähin sopiva tilaisuus, missä Jani Wickholm sattui esiintymään.

Tällaiset uutiset pysäyttävät hetkeksi, koskettavatkin.

Miksen tätä kirjoittanut eilen? Koska nyt illalla, sattumalta pätkän Rubenia ja Joonasta nähtyäni (ja pysähdyttyäni kuuntelemaan), tuli mieleeni julkaista Sanattomaan yksi valokuva tuolta kesäkonsertista, yhden merkittävän suomalaisen artistin muistoa kunnioittaen.