Marika heitti meemillä. Vastaavaan vastasin noin vuosi sitten näin. Omat outouteni ovat kai ihan kaikki jäljellä, poika on päässyt ainakin kierreliukumäkipelostaan, sillä Muumimaailmassa laski sellaisesta aika isosta useampaankin kertaan. Pyörittelen mielessäni haastetta vielä, josko löydän uusia tai unohtuneita outouksia, joten saatan palata astialle myöhemmin.
Tänään halusin antaa tietokoneelle työrauhan, sai päivällä raksuttaa ihan yksin muutaman tunnin. Samalla kun mietin mitä tekisin sillä aikaa, kun en ole koneella, tulin miettineeksi sitä, kuinka kiinni tunnun tässä koneessa välillä olevan. Meidän huushollissa on kyllä paljon muutakin tekemistä kuin tässä nököttäminen. Vaikka jättäisi laskuista ihan ne peruskotityöt, niin silti löytyy vaikka mitä. Meillä on kirjaimellisesti lukemattomia kirjoja hyllyt täynnä, on käsitöitä, on DVDitä, on pelikone ja meille tulee tällä hetkellä enemmän lehtiäkin kuin varmaan koskaan (Tieteen kuvalehti, Aivotreeni, Meidän Perhe, Lasten Maailma ja pojalle vielä Aku Ankka sekä sarjisekstra + sit kaikki ilmaiset ja jäsenyyksiin liittyvät kuten Pirkka, Me, Yhteishyvä jne.jne.). Silti välillä ei muka osaa tehdä muuta kuin istua tässä. Ja jos illalla mies sattuu istumaan tässä, niin mä oon muka ihan hukassa, että mitäkö mä tekisin, on niin tylsää... No, tänään sitten nappasin sohvalle ison pinon lehtiä, ja aloitin lukemaan uusinta Meidän Perhettä alusta asti. No, siinähän sitä lukemista riittikin. On vieläkin kesken (kuten olen niiiiiiiiiin monta kertaa jo sanonut, olen hidas lukija). En siis päässyt vielä ollenkaan treenaamaan aivojani tai lukemaan tieteen uusista löydöistä ja saavutuksista. Oikeasti tarttis vähän enemmän irtautua tästä koneesta. Yrittää lukea lehtiä enemmän, sivistää itseään, virkistää muistiaan jo unohtuneiden aikoja sitten opittujen asioiden osalta. Niin, ja meillä kun on noita maksukanaviakin ihan kiva määrä, niin yrittää sieltä bongata niitä mielenkiintoisimpia dokumentteja tai vastaavia. Suuntautua ulkomaailmaan enemmän, vaikkakin ihan omien seinien sisältä.
DiaDVDstä sain jo aikaiseksi melkein toimivan version. Pari pientä muutosta tein ja nyt sitten peukut ja isovarpaat pystyssä että se olisi sitten se versio mihin tyydytään. Kone raksuttaa sitä versiota juuri parhaillaan, saanen lopullisen version ihan levylle asti poltettua vielä tänä iltana. Jee! Pitäis siihen kansi ja levynpinta myös suunnitella. Meibi leitör. Nyt taidan jättää tän koneen taas raksuttelemaan itsekseen (kun kaikki muu koneella hidastuu, kun suurin prosessoriaika menee sen DVD:n luomiseen) ja jatkaa vaikka sitä Meidän Perhettä.
Tänään halusin antaa tietokoneelle työrauhan, sai päivällä raksuttaa ihan yksin muutaman tunnin. Samalla kun mietin mitä tekisin sillä aikaa, kun en ole koneella, tulin miettineeksi sitä, kuinka kiinni tunnun tässä koneessa välillä olevan. Meidän huushollissa on kyllä paljon muutakin tekemistä kuin tässä nököttäminen. Vaikka jättäisi laskuista ihan ne peruskotityöt, niin silti löytyy vaikka mitä. Meillä on kirjaimellisesti lukemattomia kirjoja hyllyt täynnä, on käsitöitä, on DVDitä, on pelikone ja meille tulee tällä hetkellä enemmän lehtiäkin kuin varmaan koskaan (Tieteen kuvalehti, Aivotreeni, Meidän Perhe, Lasten Maailma ja pojalle vielä Aku Ankka sekä sarjisekstra + sit kaikki ilmaiset ja jäsenyyksiin liittyvät kuten Pirkka, Me, Yhteishyvä jne.jne.). Silti välillä ei muka osaa tehdä muuta kuin istua tässä. Ja jos illalla mies sattuu istumaan tässä, niin mä oon muka ihan hukassa, että mitäkö mä tekisin, on niin tylsää... No, tänään sitten nappasin sohvalle ison pinon lehtiä, ja aloitin lukemaan uusinta Meidän Perhettä alusta asti. No, siinähän sitä lukemista riittikin. On vieläkin kesken (kuten olen niiiiiiiiiin monta kertaa jo sanonut, olen hidas lukija). En siis päässyt vielä ollenkaan treenaamaan aivojani tai lukemaan tieteen uusista löydöistä ja saavutuksista. Oikeasti tarttis vähän enemmän irtautua tästä koneesta. Yrittää lukea lehtiä enemmän, sivistää itseään, virkistää muistiaan jo unohtuneiden aikoja sitten opittujen asioiden osalta. Niin, ja meillä kun on noita maksukanaviakin ihan kiva määrä, niin yrittää sieltä bongata niitä mielenkiintoisimpia dokumentteja tai vastaavia. Suuntautua ulkomaailmaan enemmän, vaikkakin ihan omien seinien sisältä.
DiaDVDstä sain jo aikaiseksi melkein toimivan version. Pari pientä muutosta tein ja nyt sitten peukut ja isovarpaat pystyssä että se olisi sitten se versio mihin tyydytään. Kone raksuttaa sitä versiota juuri parhaillaan, saanen lopullisen version ihan levylle asti poltettua vielä tänä iltana. Jee! Pitäis siihen kansi ja levynpinta myös suunnitella. Meibi leitör. Nyt taidan jättää tän koneen taas raksuttelemaan itsekseen (kun kaikki muu koneella hidastuu, kun suurin prosessoriaika menee sen DVD:n luomiseen) ja jatkaa vaikka sitä Meidän Perhettä.
Kommentit