En sitten päässyt tänään sitä pyörää kaivamaan, koska
  1. halusin musiikkia matkalle, joten piti synkronoida.
  2. sai tapella kauan, että sykronointisuhde alkoi toimimaan niinkuin piti.
  3. sykronointi itsessään kesti kauan.
  4. en voinut enää lähteä minnekään, kun poika kotiutui.
Mutta voi sitä onnistumisen riemua, kun huomasin että sykronointi lopulta onnistui ihan niinkuin sen pitikin onnistua.

Mies ilmesesti kaivaa tänään oman pyöränsä varastosta, joten voi samalla kaivaa minunkin, ja pumppaila ja säädellä molemmat pyörät jos ne sellaisia toimenpiteitä mahdollisesti kaipaisivat.

Joten huomenna, jos ilma on hyvä, ei ole enää mitään esteitä lähteä pyöräilemään...