Aamu oli taas niitä ikävempiä aamuja = Prinsessan kiukkua. Siinä tohinassa ja kinastelussa unohdin sitten ottaa sen tulehduskipulääkkeen. Eikä käsilaukussakaan ollut yhtään mukana, että olisin matkalla saanut sellaisen napattua.

Aikataulu ei onneksi pahasti aamusta kärsinyt ja olin hyvissä ajoin kaupungilla.

Apteekissa yllätyin kun mulle lykättiin hervottoman kokoinen laatikko matkaan. Noh, mahtui se puoliksi käsilaukkuun ja siinä oli kuitenkin muovikassi ympärillä. Asennuskin sitten lääkärille päästyä meni ihan hyvin, epämukavuutta ja pientä kipua se tuotti, mutta olen pahempaakin kokenut. Ja siellä se nyt sitten on. Toivottavasti siitä sitten oikeasti on hyötyä. Eniten toivon, etten ole yksi kymmenestä, jolta se joudutaan poistamaan. Yhdeksälle kymmenenstä se sopii, toivon olevani yksi niistä. Jos olisin vielä sen lisäksi yksi viidestä, joilta jää kuukautiset kokonaan pois, niin sitten olisin äärettömän tyytyväinen. Puolen vuoden päästä tarkistukseen.

Kävin lääkärin jälkeen palkitsemassa itseni mangojuustokakulla ja kupilla kahvia. Kävin myös kirjastossa ja löysin jopa itselleni kirjankin (luen nykyään niin vähän, että en tahdo etsiä tai tutustua pahemmin uusiin kirjailijatuttavuuksiin, joten olen rajoittunut niihin tuttuihin ja taatusti mieleisiini). Taidankin tästä seuraavaksi siirtyä kirjan kanssa sänkyyn, kun on tunti aikaa lukea rauhassa, ennenkuin poika kotiutuu koulusta.