Kesä on tulossa. Nimeltämainitsemattoman perheen nimeltämainitsemattomat lapset ovat suurinpiirtein koko kesän jossain muualla kuin perheensä kanssa, hyvä kun kotona välillä käyvät kääntymässä. En ymmärrä. Kimpula on menossa kesällä kahdelle kesäleirille, yhteensä on viikon verran poissa. Ne mielestäni riittävät. Miksi lasten pitäisi koko kesän olla maailmalla. Jotenkin tulee sellainen olo, että lapset pitäisi saada pois jaloista mahdollisimman pitkäksi aikaa.

Tämä on vähän sama juttu kuin se, että joidenkin lapset ovat suurinpiirtein joka ikinen ilta joissain harrastuksissa. Mahdollisimman paljon vain kaikkea ajantäytettä pitäisi lapsille haalia. Itseasiassa huomaan toisinaan mun toisessa puoliskossanikin vastaavia taipumuksia ja minä heittelen tarpeen mukaan kapuloita rattaisiin. Tosin tuo minun toinen puoliskoni on juuri ollut niitä lapsia, jotka ovat olleet kesät siellä täällä tuolla, kaikkialla muualla kuin kotona ja niitä harrastuksiakin on ollut laidasta laitaan (vähemmän kuitenkin niitä urheilujuttuja). Ja tämän yhden nimeltämainitsemattoman perheen äitikään ei kuulemma ole lapsuuden kesinä kuin käynyt viikonloppuisin kääntymässä kotona.

Vai onko nämä kateellisen katkeria sanoja, kun ei ole itse koskaan ollut millään kesäleireillä, ainoastaan mummulassa ilman äitiä joinain kesinä jonkin lyhyen pätkän?