Jatkan tästä samasta taas ja edelleen. Tapaamme huomenaamulla tämän liikunnanopettajan, toivottavasti sitten saadaan asiaan jotain järkeä, selkoa ja ratkaisuja.

Mutta jotain tässä on omituista tässä jutussa. Mies meinaan soitti sille liikuntakerhon vetäjälle. Siellä poika kyllä osallistuu. Toisinaan on villimpiä kausia jolloin joutuu useammankin kerran sanomaan ja ojentamaan, mutta silloinkin lähinnä on ollut kyse pojan ja hänen parhaan kaverinsa välisestä nahistelusta/tappelusta, eivätkä he varsinaisesti silloin ole muita kerholaisia häirinneet. Silloin kun on näitä huonompia nahistelukausia, eivät pojat ole jaksaneet keskittyä itse kerhon ohjelmaan. Silloin kun on mennyt hyvin, vetäjä on yrittänyt muistaa kehua poikaa. Ja silloin siis myös oikeasti osallistuu.

Kaikkein ihmeellisintä koko tässä jutussa on tämä liikunnantunteihin osallistumattomuus. Tunnen poikani sen verran hyvin, että tiedän hänellä olevan paha tapa viitata kintaalla säännöille ja hyvälle käytökselle. Siihen ehdottomasti tarvitaan parannusta, sitä en siis kiellä. Mutta se, että ei jaksa osallistua liikunnantunteihin, se mua ihmetyttää. Poikamme on yksi energiapakkaus, tykkää liikkua, pyöräilee paljon, on sählykerhossa, talvella tykkäsi luistella ja käydä hiihtämässä. Miksi sitten ei liikunnantunneilla liikkuminen innosta? Vähintäänkin omituista. Minun ymmärrykseni ei oikein riitä ainakaan vielä käsittämään tätä seikkaa koko jutussa.