Prinsessaan se iski ensin. Hänelle nousi jopa lämpöä äitienpäivänä. Joten hän oli sitten koko viimeviikon kotona. Minulla se alkoi joskus viimeviikolla. Ensin lähinnä sillä, että kurkku oli päivän verran kipeä ja nenä oli aina yöt tukossa tai aluksi vain toinen sierain kerralla. Aamulla ensitöikseni olen saanut kakoa kurkkuun valunutta oikein paksua limaa ylös. Nyt sitten olen pari päivää jo aivastellut ja nenä on oikeasti ruvennut hieman vuotamaan. On sellainen väsyttävän flunssainen olo, vaikkei ole mitenkään pahasti kipeä. Olo on suhteellisen hyvä, niin kauan kun ei tee mitään fyysistä. Eilen kävelin pihatien kolme tai neljä kertaa edestakaisin, vihdoin kun aloitettiin Prinsessan pyöräilyopetus. Se pieni ulkoilu onnistui viemään multa voimat yllättävän vähiin. Tänään sama juttu. Jotain pientä kotityötä yrittää saada aikaiseksi, ja heti tulee tuskainen ja vedoton olo. Tiedä sitten pitäisikö olla onnekas siitä, ettei tauti ole iskenyt oikein pahana päälle, niin että olisi vetänyt ihan sängynpohjalle, muttei tällainenkaan kovin kivaa ole.
Tänään sitten HraTee valitteli kurkkukipua ja tukkoista nenää. Kimpulaan ei ole vielä iskenyt kuitenkaan. Toivottavasti ei iskisikään. Kouluvuosi on niin viimemetreillä että olisi harmi sairastua nyt.
***
Uutiset on nykyään niin pullollaan ikävää asiaa, että kovin moni uutinen ei enää pysäytä kauhistelemaan. Tänään kuitenkin yksi pysäytti. Cutty Sarkin palo. Ehkä siksi, että se koskettaa henkilökohtaisemmin. Olen käynyt siellä ja nyt on myös ajankohtaisena taas kesälomareissusuunnitelmat ja Lontoo/Windsor/Legoland on yksi vaihtoehto joka on nostettu pöydälle.
***
Lomamatka - kuinka vaikeaa se voikaan olla? Kolme tai neljä vaihtoehtoa on pöydällä. Osa osittain vanhoja tuttuja jonne toisaalta olisi kova hinku takaisin, uudestaan. Osa uusia kohteita, ei silti yhtään vähempää houkuttelevia.
Lontoon mainitsinkin, sieltä löytyy paljon kivaa lapsillekin, ei olisi pelkkä tylsä aikuisten kaupunkiloma. Windsorissa on nykyään Legoland, London Zoo, Millennium Eye/London Eye (en jaksa tarkistaa nyt just kumpi se on virallisesti), varmasti lapsia kiinnostavia museoitakin löytyy ja puistot tietenkin, missä saa jonkin verran vapaammin liikkua. Ja varmasti se vääränpuoleinen liikennekin saattaa lapsia kiehtoa.
Pariisi ja Disneyland - sieltä jäi niiiiiin paljon vielä kokematta ja näkemättä ja nyt siellä on juhlavuosikin. Vaikeeta.
Kolmas ja ehkä neljäskin vaihtoehto löytyy. Ihan naapureita vaan käytäisi moikkaamassa. Gotlanti ja Visby tekisi mieleni nähdä, ehkä vähän muutakin Ruotsia kuin sitä tuttua Tukholman seutua. Norja - Oslo, Bergen ja vuonot, ne olisi suuri hinku nähdä myös vielä. Nuo voisi ehkä yhdistääkin, kolmosen ja nelosen, Ruotsi-Norja kiertomatka, autolla tai junalla ehkä. Ja matkan voi varmasti suunnitella niin, että sinne saa sisällytettyä jonkun huvipuistopäivänkin jossain meille ennen tuntemattomassa huvipuistossa.
Ugh!! Voi tätä valinnan vaikeutta. Jos voittais lotossa, niin ei tarttis valita, vois vaikka toteuttaa ne kaikki! (Tosin siitä tulisi liian täyteen ahdettu kesäloma, eikä sekään ole hyvästä, kyllä kesällä tarvitaan vähän vapaampaakin eloa ja olemista.)
***
Olohuonemme seinällä on Tutteli-seinäkello (voitin sen joskus, muistaakseni BabyBoom & Kids messuilta vuosia sitten). Siitä loppui patterit joku aika sitten (olisiko reilu viikko tai kaksi sitten). Ei olla muistettu ostaa ja vaihtaa paristoja siihen, se näyttää kokoajan varttia vaille kymmentä. Se on luonnollisesti se olohuoneemme helpoiten luettavissa oleva kello, ja tietysti silmät kääntyy aina ensimmäisenä sinne, kun haluaa tietää kellonajan. Kaikkialta muualta kellonajan tarkistaminen tuntuu turhan vaivalloiselta, pitää oikein miettiä, mistä muualta sen näkisi.
***
Huomenna eskarinpäätös. Kolme vaivaista kuukautta ja molemmat lapseni ovat koulutiellä! Pelottavaa.
***
Härkälauma riehuu tässä taloudessa. Onko minusta tarttumaan härkiä sarvista vai viekö härät jalat altani?
Tänään sitten HraTee valitteli kurkkukipua ja tukkoista nenää. Kimpulaan ei ole vielä iskenyt kuitenkaan. Toivottavasti ei iskisikään. Kouluvuosi on niin viimemetreillä että olisi harmi sairastua nyt.
***
Uutiset on nykyään niin pullollaan ikävää asiaa, että kovin moni uutinen ei enää pysäytä kauhistelemaan. Tänään kuitenkin yksi pysäytti. Cutty Sarkin palo. Ehkä siksi, että se koskettaa henkilökohtaisemmin. Olen käynyt siellä ja nyt on myös ajankohtaisena taas kesälomareissusuunnitelmat ja Lontoo/Windsor/Legoland on yksi vaihtoehto joka on nostettu pöydälle.
***
Lomamatka - kuinka vaikeaa se voikaan olla? Kolme tai neljä vaihtoehtoa on pöydällä. Osa osittain vanhoja tuttuja jonne toisaalta olisi kova hinku takaisin, uudestaan. Osa uusia kohteita, ei silti yhtään vähempää houkuttelevia.
Lontoon mainitsinkin, sieltä löytyy paljon kivaa lapsillekin, ei olisi pelkkä tylsä aikuisten kaupunkiloma. Windsorissa on nykyään Legoland, London Zoo, Millennium Eye/London Eye (en jaksa tarkistaa nyt just kumpi se on virallisesti), varmasti lapsia kiinnostavia museoitakin löytyy ja puistot tietenkin, missä saa jonkin verran vapaammin liikkua. Ja varmasti se vääränpuoleinen liikennekin saattaa lapsia kiehtoa.
Pariisi ja Disneyland - sieltä jäi niiiiiin paljon vielä kokematta ja näkemättä ja nyt siellä on juhlavuosikin. Vaikeeta.
Kolmas ja ehkä neljäskin vaihtoehto löytyy. Ihan naapureita vaan käytäisi moikkaamassa. Gotlanti ja Visby tekisi mieleni nähdä, ehkä vähän muutakin Ruotsia kuin sitä tuttua Tukholman seutua. Norja - Oslo, Bergen ja vuonot, ne olisi suuri hinku nähdä myös vielä. Nuo voisi ehkä yhdistääkin, kolmosen ja nelosen, Ruotsi-Norja kiertomatka, autolla tai junalla ehkä. Ja matkan voi varmasti suunnitella niin, että sinne saa sisällytettyä jonkun huvipuistopäivänkin jossain meille ennen tuntemattomassa huvipuistossa.
Ugh!! Voi tätä valinnan vaikeutta. Jos voittais lotossa, niin ei tarttis valita, vois vaikka toteuttaa ne kaikki! (Tosin siitä tulisi liian täyteen ahdettu kesäloma, eikä sekään ole hyvästä, kyllä kesällä tarvitaan vähän vapaampaakin eloa ja olemista.)
***
Olohuonemme seinällä on Tutteli-seinäkello (voitin sen joskus, muistaakseni BabyBoom & Kids messuilta vuosia sitten). Siitä loppui patterit joku aika sitten (olisiko reilu viikko tai kaksi sitten). Ei olla muistettu ostaa ja vaihtaa paristoja siihen, se näyttää kokoajan varttia vaille kymmentä. Se on luonnollisesti se olohuoneemme helpoiten luettavissa oleva kello, ja tietysti silmät kääntyy aina ensimmäisenä sinne, kun haluaa tietää kellonajan. Kaikkialta muualta kellonajan tarkistaminen tuntuu turhan vaivalloiselta, pitää oikein miettiä, mistä muualta sen näkisi.
***
Huomenna eskarinpäätös. Kolme vaivaista kuukautta ja molemmat lapseni ovat koulutiellä! Pelottavaa.
***
Härkälauma riehuu tässä taloudessa. Onko minusta tarttumaan härkiä sarvista vai viekö härät jalat altani?
Kommentit