Tuli se joulu meillekin, sittenkin. Lauantaina vietiin lapset mummilaan jotta päästiin lähes viimeisille jouluostoksille, ostettiin joulun ruuat. Helppo joulu, ei paisteta itse kinkkua, ostettiin parin kilon pala ylikypsää. Piparit on ostettuja. Sitä yhtä kakkua, mikä mun piti tehdä, en sitten ehtinyt tekemään, mutta enpä ota siitä stressiä, ehkä teen sen vielä tänään, niin että se on sitten syömäkelpoista huomenna. Joulutorttuja ei meillä tänä vuonna ole eikä tule. Kaikki ruoka on valmista paitsi riisipuuro, jonka senkin teen tänä vuonna riisihiutaleista, on nopeampi.

Eilen olimme kyläilemässä miehen siskon luona niiden uudessa rivitalonpätkässä. Ihan kiva kämppä. Mies pokkesi matkalla yhden pikaisen kauppareissun (Lidliin, tarvittiin kivennäisvettä ja lauantaina ei ehditty.) Kotimatkalla poikettiin vielä Kodin Ykköseen, palauttamaan yksi vuoka, joka olikin liian iso meidän uuniin ja siihen kakkukupuun johon olin sillä suunnitellut tekeväni kakun. Samalla ostettiin koiruuksille joululahjat jotka olin lauantain listasta unohtanut. Mukaan tarttui myös yksi marmorikynttilä, peilikynttilänalunen ja ketjun päässä roikkuva tuikkulyhty (joka ripustettiin ulkovaraston kulmalle).

Muutoin eilinen ohjelma olikin joulusiivousta (ja viimehetken paketointia yöllä). Mutta se oli stressitöntä joulusiivousta, ihan mukavan tahtista siistimistä. Nukkumaan päästiin vasta kahdelta yöllä, mutta nyt meillä on joulu. On kynttelikköjä ja aitoja kynttilöitä siellä täällä. Tätäkin kirjoitan kynttilöiden (ja monitorin) valossa. Joulukuusta ei tänä vuonna kuitenkaan haettu sisälle. Pikkujoulukuusi riittää tänä vuonna, siirsimme sen vain eri paikkaan. "Kotitonttu" jätti myös kuusen viereen lapsille kirjeen, jossa annettiin lapsille lupa koristella se kuusi kiltisti yhdessä.

Vaikka menin vasta kahden aikaan nukkumaan enkä saanut ihan heti unta, heräsin joskun kuuden aikoihin, enkä sen jälkeen saanut kovin hyvin unta. Kuulin kun typykkä nousi seitsemän aikoihin, puoli kahdeksan aikoihin nousi poika. Typykkä kertoi mitä oli alhaalta löytänyt. Kuulin että meinasivat aloittaa koristelun, mutta sitten tyttö totesi, että käyvät ensin kertomassa, että kotitonttu on antanut luvan koristella kuusen ja että pitää ottaa kirje mukaan, jotta äiti uskoo. Hymyilytti ja kovasti, oli jotenkin ihana hetki. Itse nousin kahdeksan aikoihin, kun en sitä unta saanut. Hetken lasten kanssa alhaalla istuskeltuani ja kynttilät sytytettyäni paimensin lapset vielä hetkeksi omiin huoneisiin, jotta sain oman rauhallisen hetken lueskella kolmen päivän verran sarjakuvia ja blogeja tietokoneelta. Mies nukkuu vielä.

Ihan kohta keitän sen riisipuuron. Sitten on vielä aamupäivän ohjelmistossa suihkumaratooni (kun neljä henkilöä käy peräkkäin suihkussa, niin on se aika maratooni), alakerran imurointi, vaatteitten metsästystä, yhden paidan silitystä ja mahdollisesti vielä neitokaisen hiusten käherrystä. Yhden aikoihin menemme mummilaan, syödään, annetaan ja saadaan lahjoja. Me "unohdetaan" kamera kotiin, mies lähtee sitä vaikka syömisen jälkeen hakemaan sattumoisin samaan aikaan kun Joulupukki tuo loput lahjat meille kotiin. Kotiin kun tullaan availlaan loput lahjat. Otetaan rauhallisesti ja yritetään nauttia joulun tunnelmasta. Syödäänkin varmaan vielä illalla jouluruokaa.

Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille, jos joku vielä tätä käy joulunaikoihin lukemassa.