Töissä oli taas roskaa ja pashaa oikein ylenmäärin, normaalia vilkkaamman viikonlopun jäljiltä.

Tämän lisäksi ihan kohta mun pitää taas jalkautua, kun koululla on vanhempainvartti pojan opettajan kanssa. Ja illalla vielä Prinsessan luokan vanhempainkokous, jonka jälkeen kahdenkeskinen juttutuokio (opettajan pyynnöstä) opettajan kanssa. Tiedän että typykkä on hidas ja siksi jää jälkeen koulutehtävissä, tiedän myös että hänellä on välillä vaikeuksia olla tarvittaessa hiljaa (vaikkei ilmeisesti oppitunteja onneksi häiritse), mutta huolehdin, murehdin, pelkään kokoajan että onko opettajalla jotain muitakin huolenaiheita keskusteltavina.

Blääh!!

Lisäystä ensimmäisen vanhempainvartin jälkeen:

Melkoisen positiivinen vanhempainvartti pojan opettajan kanssa. Unohduksia nyt on välillä ihan liikaa, mutta tuntiaktiivisuus on hyvä ja keskittyminen tunnilla hyvää. Välituntipuuhissa välillä lähtee turhan helposti mukaan tyhmyyksiin ja välillä tunnillakin, mutta kuulemma ei yleensä ole niiden tyhmyyksien alullepanija (hyvä, mutta milläs sen yllytyshulluuden tai vääriin asioihin mukaantempautumisen saisi karsittua?). Noniin, yksi kivi sydämeltä saatu vieritettyä, toinen saa olla painolastina vielä iltaan asti.

Toinen lisäys toisen opettajatapaamisen jälkeen:

Vanhempainilta oli suurimmaksi osaksi tuttua kauraa. Sitä samaa vanhaa siitä miten koulutyötä arvioidaan. Kouluvaari kävi juttelemassa. Mutta sitten myös huonoja uutisia (koko luokalle, tai riippuu katsojasta kai): sama opettaja ei voikaan jatkaa ensivuonna tämänhetkisten ykkösten, silloisten kakkosten kanssa. Yhdysluokka joudutaan purkamaan, ensi syksynä ei tule tarpeeksi oppilaita jotta olisi tarvetta laittaa osaa ykkösistä kolmannelle (eli yhdysluokalle). Tämänhetkisen yhdysluokan ykköset ja kakkoset jaetaan muihin luokkiin. Kysyinkin, miten käy sen, kun nyt kahdessa aineessa on ykkösille opetettu kakkosen asioita. Opettaja kertoi toivovansa saada ottaa heidät uuden ykkösensä kanssa niiden kahden aineen tunneille, mutta jollei, niin jotenkin se on sitten järjestettävä, että heille opetetaan niiden aineiden ykkösluokan asiat kakkosella.

Se opettajan toive saada jutella vanhempainillan jälkeen ei ollut mitään kovin pahaa ja kummoista. Kyseli vain että ottaako typykkä stressiä ja paineita siitä että on jäänyt tehtävissä jälkeen ja että on hitaampi kuin muut. Mutta eipä juuri. Samanlaista kiukuttelua se kotona on ollut aiemminkin. Koulussa on kuitenkin aina niin aurinkoinen, kannustava, ystävällinen ja auttavainen (ja kotonakin silloin kun ei ole känkkäränkkä päällä).

Joten loppujenlopuksi, jollei ota huomioon aina yhtä tylsää ja epäkiitollista työtä, ei pojan aamuista "ärsytetään ja kiusataan pikkusiskoa ja uhmataan äitiä"-episodia eikä typykän kotiintulokiukkuja, kun lopulta jouduin raahaamaan tytön käsipuolesta pitäen kotiin niin, että sain jopa kuulla seitsenvuotiaan suusta tappouhkauksen, ihan mukiinmenevä päivä.