Olen silloin tällöin testaillut itseäni kaikenmaailman kysymystesteillä ja vastaavilla, mm. sellaisilla jotka kartoittavat mahdollista masennusta. Joka kerta saan pistemääriksi sellaisia, jotka kehottaisivat kääntymään lääkärin puoleen, mutta sitten kuitenkin ajattelen, että ei sellaiset kuitenkaan ihan luotettavia ole, enkä ole koskaan tehnyt sitten kuitenkaan mitään.

No, tämän uuden työntekijän kanssa käytyjen keskustelujen myötä on mieleeni herännyt uusi epäilyksen siemen, ja tänään surffailin etsien tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Sen yksi oireista voi olla masennus. Ja luetelluista muista oireista toteutuu useampi jossain muotoa ainakin joinain ajankohtina, harva kuitenkaan pitkäaikaisena ja pysyvänä oireena.

  • heikkous, uupumus, uneliaisuus: väsynyt olen ollut mielestäni jo pitkään, mutta vaihtelevasti
  • palelu: muut perheenjäsenet eivät tunnu vielä palelevan ilmojen kylmenemisen myötä, mutta minä palelen, tosin en voi väittää kesällä tai pidemmän aikaa pysyvästi pahemmin palelleeni, enkä esimerkiksi töissä, vaikka siellä on aika viileää.
  • vähentynyt hikoilu: hikoilen liikkuessani, mutta muuten en juurikaan hikoile (paitsi kesäisin) ja saunassa tuntuu, että mun iholle ei kerry hikipisaroita samalla tavalla kuin muilla.
  • kuiva, hilseilevä, kylmä tai karkea iho: kuiva iho, kyllä, mutta ei hilseilyyn asti, kädet ovat usein karket, samoin jalkapohjat jatkuvasti
  • ummetus: ei nykyisin muuten kuin erittäin harvoin, mutta joskus muinoin vatsani oli ennemminkin kovalla
  • painon nousu: ei viimeaikoina enään, mutta joissain elämänvaiheissa erittäinkin voimakasta, ja nytkään, vaikka syön suurinpiirtein samalla tavalla kuin ennenkin, mutta työn myötä hyötyliikun paljon enemmän, ei ole painoni juurikaan jos ollenkaan laskenut
  • masennus, hermostuneisuus: kun tietäisi ensimmäisen, toiseen, kyllä toisinaan aika paljonkin
  • nivel- tai lihaskivut: ei mitään jatkuvaa, mutta aina silloin tällöin on joku paikka mystisesti särkyinen, mutta menee pian ohi, ja jonkin ajan päästä saattaa toinen paikka kipuilla omituisesti
  • kasvojen, käsien ja jalkojen turvotus: kun aloitin tuon työn, turposivat käteni pitkäksi aikaa, mutta sitten se kuitenkin laantui.
  • ohuet, hauraat sormenkynnet: hauraat kyllä, toisinaan enemmän kuin toisinaan, mutta aika helposti ne on jatkuvasti lohkeilleen ja halkeilleet
  • käheys: viime vuosina on ääneni käheytynyt useampaan otteeseen pitkäksi aikaa, mutta palautunut sitten ajallaan, ja mielestäni ne on kyllä liittyneet jossain määrin kurkkukipuihin ja flunssan oireisiin, mutta kun se on tuntunut joka kerta vaan pitkittyvän, niin siksi otin tämän tähän
  • kuukautishäiriöt, lapsettomuus: runsaat kuukautiset, kunnes otin hormonikierukan, jonka jälkeen ne ovat olleet epäsäännölliset ja ennalta-arvaamattomat, vaikka suht niukat, eikä noiden kahden lasten hankkiminenkaan käynyt kuin taikaiskusta, kauan yritettiin ja odotettiin kumpaakin.
Näin niinkuin omasta mielestäni ihan oikeita, pysyviä, varteenotettavia oireita noista ja noihin liittyen ovat: uupumus ja uneliaisuus, erittäin runsas ylipainoni, mahdollinen masennus, hermostuneisuus ja ne runsaat kuukautiset. Ylipainosta: syön kyllä enemmän kuin pitäisi/kuuluisi, mutta silti järkeni sanoo, että jos ennen työn aloittamista söin ihan samalla lailla ja liikuin vähemmän ja paino pysyi aika pitkään suurinpiirtein samoissa lukemissa, niin sitten kun liikunta lisääntyi huomattavasti, ja syömiset on samanlaiset kuin ennen, niin eikö silloin painon pitäisi laskea (vaikkei nopeasti ja rajusti, niin kuitenkin reilun vuoden aikana hitaasti ja pitkässä juoksussa lopulta huomattavasti)? Niin, ja se palelu, tänäänkin mies katsoi mua ihmeissäni, kun sohvalla olin kahdet sukat jalassa ja huovan alla tiiviisti ja kukaan muu ei ole valittanut kylmää. Ja ei, oloni ei ole mitenkään erityisen flunssainen, ei lähellekään sellainen olo, että olisi edes iskemässä. Ja kun mietin pidemmällä aikavälillä, niin kyllä mä olen aiemminkin palellut (kun muut ovat tarjenneet) muulloinkin kun flunssan iskiessä.

Mutta koska olen minä, kuuluisa siitä, että lääkäriajan varaan vasta pää kainalossa (kun on kyse itsestäni), niin todennäköisyys, että lähden itseäni tutkituttamaan on häviävän pieni, sillä tuskin kuitenkaan olen oikeasti sairas. Sillä toisinaan oloni on ihan hyvä, en ole aina väsynyt, olen kuitenkin ihan vain syömällä lihottanut itseni muodottomaksi möykyksi, se mitä kuvittelen ehkä osittain masennuksen oireiksi, saattaa olla vain perusluonnettani ja luonteenomaista saamattomuutta ja laiskuutta, ainahan mulla on ollut alemmuuskompleksi ja huono itsetunto, ehkä mun kuukautisenikaan eivät olleet ihan niin runsaat kuin kuvittelin. Ja enhän mä aina palele.

En ole edes käynyt kierukan asennuksen jälkitarkastuksessa, vaikka se on mulla ollut jo paikoillaan reilun vuoden, lähes puolitoista, en niistä epäsäännöllisyyksistä ja arvaamattomuuksistakaan huolimatta.

Olenhan kuitenkin vain luulosairas.