Mitäs uutta täällä? Ei mitään, juurikaan.
Töissä olen tanssivinani Henkilön pillin mukaan. Tavallaan teen työtä käskettyä, mutta kuten jo aiemmin sanoin, muun työn kustannuksella.
Poika ei oikein jaksa käydä kouluaan kunnolla, tyttö taas porskuttaa koulussa "puhtain paperein". Tosin kummallisesti tytöllä menee tuohon parinsadan metrin kotimatkaan aina vain enemmän ja enemmän aikaa. Tänäänkin käveli sitä kotiin kolme varttia. Merkillistä.
Eilen kävimme palelemassa uimahallissa. Pitäisi käydä palelemassa useammin.
Tällä viikolla olen törmäillyt PikkuKoohon (siskooni) bussipysäkillä aamuisin. Hän on työharjottelujaksolla.
***
Viime yönä heräsin neljän-viiden välillä, enkä tiedä mihin. Näin omituista unta, mutta se ei ollut pelottavaa (varsinaisesti, vaikka osaltaan aika masentava olikin), joten en säikähtänyt hereille. Unessa ei ollut mitään ääntä, joka olisi herättänyt minut, niinkuin joskus käy. Mulla ei ollut pissahätä eikä minnekään särkenyt tai sattunut. Mutta jostain syystä heräsin vain yhtäkkiä, kellonaikaan, jolloin mieskin vielä koisi vieressä. Kuuntelin hiljaisuutta pitkään, sillä kuului ihankuin joku olisi soinut jossain kaukana. Lopulta totesin, että ne ovat ilmeiesesti mun omat korvat kun soi, sillä jo ennestään tosi heikko ääni kuului yhtä lujaa (tai hiljaa), kun tukin korvani. Kun lopulta sain taas unen päästä kiinni, näin lisää omituisia unia.
***
Jonkin sortin yskänpoikanen on tarttunut matkaan. Yskin tänään töissä useaan otteeseen. Kävi mielessä, että kun nyt stressaan montakin asiaa yhtäaikaa oikein olan takaa, niin olen oiva maalitaulu tutulle vihulaiselle nimeltä pneumokokki. En toivo uutta keuhkokuumetta, mutta jos sellainen iskisi (nyt ihan lähipäivinä), niin saisi näyttää Henkilölle pitkää nenää, että katsos mihin minut ajoit.
Töissä olen tanssivinani Henkilön pillin mukaan. Tavallaan teen työtä käskettyä, mutta kuten jo aiemmin sanoin, muun työn kustannuksella.
Poika ei oikein jaksa käydä kouluaan kunnolla, tyttö taas porskuttaa koulussa "puhtain paperein". Tosin kummallisesti tytöllä menee tuohon parinsadan metrin kotimatkaan aina vain enemmän ja enemmän aikaa. Tänäänkin käveli sitä kotiin kolme varttia. Merkillistä.
Eilen kävimme palelemassa uimahallissa. Pitäisi käydä palelemassa useammin.
Tällä viikolla olen törmäillyt PikkuKoohon (siskooni) bussipysäkillä aamuisin. Hän on työharjottelujaksolla.
***
Viime yönä heräsin neljän-viiden välillä, enkä tiedä mihin. Näin omituista unta, mutta se ei ollut pelottavaa (varsinaisesti, vaikka osaltaan aika masentava olikin), joten en säikähtänyt hereille. Unessa ei ollut mitään ääntä, joka olisi herättänyt minut, niinkuin joskus käy. Mulla ei ollut pissahätä eikä minnekään särkenyt tai sattunut. Mutta jostain syystä heräsin vain yhtäkkiä, kellonaikaan, jolloin mieskin vielä koisi vieressä. Kuuntelin hiljaisuutta pitkään, sillä kuului ihankuin joku olisi soinut jossain kaukana. Lopulta totesin, että ne ovat ilmeiesesti mun omat korvat kun soi, sillä jo ennestään tosi heikko ääni kuului yhtä lujaa (tai hiljaa), kun tukin korvani. Kun lopulta sain taas unen päästä kiinni, näin lisää omituisia unia.
***
Jonkin sortin yskänpoikanen on tarttunut matkaan. Yskin tänään töissä useaan otteeseen. Kävi mielessä, että kun nyt stressaan montakin asiaa yhtäaikaa oikein olan takaa, niin olen oiva maalitaulu tutulle vihulaiselle nimeltä pneumokokki. En toivo uutta keuhkokuumetta, mutta jos sellainen iskisi (nyt ihan lähipäivinä), niin saisi näyttää Henkilölle pitkää nenää, että katsos mihin minut ajoit.
Kommentit