On ollut outoa olla vapaalla näin pitkään. Nyt viedään tämän putken viimeistä vapaata. Seuraavaksi kaksi päivää töitä ja sen jälkeen epämääräisen mittainen putki vapaata. Lomaa vain kuukauden loppuun, sen jälkeen pitää naksauttaa aivot taas "työtön" asentoon, jolloin ehkä olen fyysisesti vapaalla, mutta henkisesti en todellakaan.

Perjantaina oltiin anopilla. Kotiin ajettiin joskus hieman ennen kahdeksaa sitä samaa tietä mitä me yleensä ollaan ajettu perjantaisin samaan aikaan ihan vastakkaiseen suuntaan, kun HraTee on vienyt mua töihin. Oli outo tunne.

Yksi mikä ei ole saanut lomaa tuntumaan lomalta on ollut herätykset. Torstaina piti herätä ajoissa labraan, perjantaina piti herätä ajoissa, kun oli sovittu että lähdetään kylään ja oli aamulla yhtä sun toista tekemistä. Eilen piti herätä ajoissa, tosi ajoissa viikonlopuksi, palelemaan jäähallille. Minä palelin katsomossa videokameran kanssa kun Prinsessa ja HraTee heiluivat jäällä. Prinsessa heilui siellä kuitenkin ehkä vähän enemmän. Huomasin ilokseni, kuinka Prinsessa on kehittynyt luistimilla liikkumisessa. Ja vaikka mulla ei muuten ollut mitään videoimista vastaan, niin mä tosiaan palelin, vaikka mulla oli pitkikset, farkut ja kolme pitkähihaista päällekäin (ohut pitkähihainen, huppari ja villatakki). Ehkä olisi pitänyt etsiä talvikengät jalkaan.

Tänään sentään sai nukkua pitkään. Mutta yö ei ollutkaan niin kovin kiva ennen nukahtamista. Mahaan ja selkään sattui ihan sairaasti! En tiedä mikä tuli. Kun ensin se oli mahassa ja alaselässä (johon sain vähän helpotusta hotelli helpotuksesta lopulta) ja sitten se säteili jo yläselkään ja kylkiin. Oisko se alkuyön jännistys siitä mahasta sitten jotenkin heijastunut siten, en tiedä. Otin särkylääkkeen, mutta senkin vaikutusta sai odotella tuskallisen kauan. Lopulta sain sitten rentouduttua ja nukahdettua, mutta välillä olisi kyllä tehnyt sitä ennen mieleni karjua kivusta, mutta tyydyin hiljaiseen yksinäiseen itkuun. Nukuinkin sitten jonnekin yhteentoista, jolloin päätin miehenkin töniä hereille, ettei koko päivää nukuta.

Tänään mä ilmeisesti parturoin pari päätä. Joku muu (itse asiassa kaksi muuta) hoitaa sitten loput päät tiistaina. Nojoo, oikeastaan osan parturoimisesta tein jo perjantai-illalla, kun pätkäsin Prinsessan hiukset noin summittain. Tänään viimeistelen. Ja värjään. Värit ostettiin jo aikaa sitten, mutta en oo saanut aiemmin aikaiseksi. Ihan vaan siis sellaista sävytettä, joka peseytyy pois pikkuhiljaa. Ja ajattelin antaa vaikuttaa vain lyhyen aikaa, ettei tule turhan voimakas väri. Pojan pään värjään kun ollaan ensin käyty kynittävinä. (Niin, ja lapset itse haluaa sitä väriä päähän, en ole mitenkään siihen kannustanut, enemmänkin jarruttanut.) Se toinen tämän päivän parturoitava arvatenkin on HraTee, joka valittaa kun hiukset yltää jo pikkasen matkaa otsalle (ei lähellekään silmiä tai muuta sellaista). Raivostuttavaa, kun oikeasti sillä ei ole edes mitkään pitkät hiukset vielä.