Mä en muista koska mulla olisi ollut näin paljon univaikeuksia. Kyllä, vuosia sitten saattoi yöt mennä ajatuksissaan pyörimiseen, mutta pitkään aikaan ei ole ollut toistuvia vaikeuksia nukahtaa, ennenkuin nyt.

Menin siis sänkyyn lopulta lukemaan. Mutta, ei se piru vie auttanutkaan niin kuin kuvittelin. Monesti pilkin kirjan yläpuolella käyttäen kaiken tahdonvoimani saadakseni luettua kirjaa sellaiseen kohtaan asti, että on helppo lopettaa ja myöhemmin jatkaa lukemista. Nyt luin reilut 25 sivua ilman mitään ongelmia, olisin ehkä jaksanut enemmänkin, mutta päätin että yritän nyt sitä unta, vaikkei silmät väkisin painukaan kiinni. Puoli viiden aikoihin rupesin yrittämään unta, ja onneksi se tulikin yllättävän pian. Nukahdin sentään ennen kuin miehen piti herätä. Heräilin silloin tällöin eri perheenjäsenten ääniin, herätyskelloihin sun muihin, mutta nukahdin pian takaisin. Heräsin niin että päätin jo noustakin vähän ennen yhtätoista. Sentään aikaisemmin kuin eilen.

Olen sentään tänään saanut jo jotain aikaiseksikin: pyykkiä. Sitä meillä riittää, uskokaa huviksenne. Vaikka pesisin niin monta koneellista päivässä kuin vain suinkin ehdin (yhdellä pesukoneella), kestäisi minulla ainakin koko loppuviikko saada kaikki pestyä niin, että on vain ne päivittäin kertyvät "sisävaatteet" enää pyykissä jäljellä. Ehkä en ihan niin suurta palaa kuitenkaan yritä haukata (varsinkin kun viikonloppuna on muutakin ohjelmaa), mutta jos ehkä viikon sisällä saisin ne vuoret hupenemaan.

Tänään pitää etsiä niitä kaatopaikkatavaroita kasaan. Viimetippa, jälleen kerran.