Juu, on ihan sama elokuva jota aamulla siteerasin, mutten tahdo toistaa itseäni samalla kielellä.

Tää päivä on oikeasti ollut aidosti outo. Minussa on ollut virtaa kuin pienessä kylässä ja olen saanut aikaiseksi vähän sitä sun tätä. Kolme koneellista pyykkiä, kaksi koneellista tiskiä nyt mainittakoon osana sitä kaikkea. Ensimmäinen tiskikoneellinen oli pessyt itsensä valmiiksi jo kymmeneltä aamulla ja silloin oli myös ensimmäinen koneellinen pyykkiä ollut jo pitkään pyörimässä. Kun lapset aamulla tulivat aamupalalle, olin tyhjentämässä roskiskaappia, jonka järjestelin ja puhdistin. Otin tänään myös yhden hyllyn seinältä - vielä pitäisi saada siihen samaiselle seinälle tilalle pari kollaasikuvakehystä.

Päivällä mukakatselin TV1000 Familylta Lumottua. Todellakin mukakatselin. Ison osan ajasta kun olin kuitenkin jossain muualla kuin television äärellä. Yhden ainoan asian olen tänään katsellut kuvaruudulta kokonaan, ja siihenkin laitoin paussin puolessa välissä kun piti käydä jossain muualla.

Taas pitää myös johdatella jatkoa kertomalla mitä tapahtui aiemmin. Lauantai-illan ja sunnuntaipäivän välissä jossain kohtaa oli meidän etupihalta pöllitty lyhty. No, poika löysi sen tänään muutaman pihan päästä hylättynä mutta onneksi ehjänä. Se oli selvästi otettu koukustaan vielä palavana, sillä se oli ilmeisesti jätetty kyljelleenkin vielä palavana ja kynttilän muovikuori oli sulanut hieman lyhdyn sisälle. Lienee kuitenkin puhdistettavissa käyttökuntoon.

Ja illalla sain hämmästyä jotain muuta kuin omaa itseäni. Elämän koukeroita. Ehkä jotain vihjeitä siitäkin olin havaitsevani viimeaikoina.

Olen koko päivän odottanut koska herään, ja totean tämän päivän olleen vain unta. Tosin vain yksi ainut asia tässä päivässä on ollut sellainen, jonka ei olisi toivonut tapahtuvan.

Onko liikaa toivottu että huominen sujuu yhtä jouhevasti ja tuotteliaasti kuin tämä päivä?

Kuivausrumpu kutsuu!