Vai oliko se lapsi... Nojoo, mutta kuitenkin.

Olen siis tänään leikkinyt ja personoinut omaa henkilökohtaista leluani. Nytkin sillä leikin. Ostettiin eilen mulle HP MiniNote. Lähinnä tää on tarkoitettu mulle opiskeluapuvälineeksi: helppo ja pieni kantaa mukana. Vielä tarvitaan parin viikon sisällä laukku (johon mahtuu muutakin kuin tää mun Minini ja joka miellyttää minua niin ulkonäöllisesti kuin ominaisuuksiltaan) ja jollain aikataululla ulkoinen cd/dvd-asema jota voi käyttää meidän perheen kaikissa kolmessa miniläppärissä.

Totuttelua on tässä näppäimistössä, ennenkuin se tuntuu omalta. Tulee huomattavasti enemmän typoja tällä kuin ton pöytäkoneen näppiksellä. Ja niistä typoista ois ihan kiva päästä aika pian eroon, sillä opiskelukäytössä tää kone toimisi lähinnä muistiinpanovälineenä, ja pitäisi toimia siis nopeammin kuin kynä ja paperi. Nytkin testailen tätä katselemalla televisioruudun tapahtumia samalla kun kirjoitan sokkona. Melko hyvin onnistuu.

Joku pieni langaton hiiri saattaa tulla tulevaisuudessa ihan ajankohtaiseksi, mä vähän vierastan tota hiirenkorviketta (toutchpad vai mikä lie). Se mikä tässä laiteessa on ilahduttavaa on bluetooth, joten voin käyttää tässä koneessa samoja kuulokkeita kuin puhelimessanikin.

Taidan olla leikkyinyt blogiin kirjoittamista jo tarpeeksi, jatkan muunlaisella leikkimisellä ja päätän täältä tähän.