Tämä päivä tuli ja meni. Samalla meni se "ensi viikolla". Odotan edelleen. Minä kun sain sen käsityksen, että se tulee laadusta huolimatta, joka tapauksessa. Toivo on jo lähes siis menetetty. Mutta ihan en ole sitä vielä heittänyt. Nyt on liikkeellä kaikenlaisia ärhäköitä tauteja. Jos onkin sattunut sairaslomatapaus, ja se tuleekin ensi viikolla? Tulee se vielä, tuleehan? Ja laatu on hyvä, ei huono, eikö vain?

Voihan sanonko mikä... Epätietoisuus on aina pahinta kaikesta huolimatta, ja joudun sen epätietoisuuden kanssa elämään vielä ainakin viikonlopun yli.

***

Toinen asia mitä odotin, se vastaus siihen yhteen kirjeeseeni, sitä en taida enää odottaa, sitä ei taida enää tulla, joten on sitten yksi ihmissuhde vähemmän.

***

Odotan itse asiassa kolmattakin asiaa, sitäkin olen odottanut jo pitkään. Kaipa se joskus tulee, vaikka odottelin sitä jo tammikuun aikana, koko helmikuun odotin ja kohta on maaliskuukin jo mennyt, mutta kai se tulee. Mun elämäni on yhtä odottamista. Kun yhden odotus päättyy, niin saa jo seuraavan syyn odotella. Siinähän sitä on haastetta, keksiä ajanvietettä odotuksen lomaan, sillä niinhän sitä sanotaan että odottavan aika on pitkä.