Uhhuh. Onneksi tämä maanantai on ihan pian ohi. Tässä päivässä on ollut ihan tarpeeksi. Ei oikeastaan mitään kovin kamalaa, mutta kuitenkin ihan tarpeeksi.

Tuossa viime viikolla tupsahti postilaatikkoon Meidän Perhe. Häh? Ei lukenut että olisi lahjalehti, ei näytenumero. Kyseisen lehden peruutin jo viime vuonna, eikä sitä ole tullut kuukausiin. No, tänään sitten tuli postissa lasku ja tilausvahvistus, mitä vit...?! Soitin heti, että tällaiset sain, vaikken ole koko lehteä edes tilannut. Katsoi koneelta, että jonkun puhelinmyyjän kautta tehty tilaus. Kerroin saaneeni kyllä sellaisen puhelun, mutta vastanneeni siihen "ei kiitos". Pahoitteli kovin, käski repiä laskun ja sanoi ettei sitä yhtä lehteä tarvitse maksaa. Hyvää palvelua heiltä, ei mutissut yhtään vastaan. Puhelinmyyjiä kohtaan vain mun mielipiteeni kärjistyi entisestään, en vain voi sietää niitä.

Toisekseen huomasin, että yhdeltä operaattorilta, jolta pojan puhelinliittymä siirrettiin pois jo puolitoista kuukautta sitten, oli tullut verkkopankkiin 14 euron puhelinlasku kahdesta viihdetekstiviestistä. Lasku oli ajalta, jolloin meillä ei enää edes ollut siellä liittymää ja kaiken lisäksi pojan liittymässä oli (ja on edelleen, vaikka eri operaattori) kaikki viihdenumeroiden estot päällä, joten sellaisen ei pitäisi edes olla ollut mahdollista. Jälleen kerran, mitä vit...

***

Pyörailin taas kouluun, nyt olen jo kotona, vaikka koulupäivä ei periaatteessa ole vielä edes ohi. Oli taas sellaisia aiheita (internet ja sähköposti) jotka jo hallitsen, joten tuntui turhalta jäädä sinne etsimään netistä mikä on mun kiinalainen horoskooppini, milloin joku juna lähtee minnekin ja sellaista, johon jo muutenkin käytän nettiä melkein päivittäin. Keskiviikkona jatkuu netti ja s-posti, sen lisäksi ehkä kertaavat wordia ja exceliä, joten voin ihan hyvällä omalla tunnolla jäädä pois omasta koulusta ja mennä katselemaan lasten koulun kevätjuhlaa.

Koulussa saatiin takaisin kolme työtä arvosteltuina, tähän asti siis ollaan jo saatu 5 työtä/koetta takaisin. Kaikki viitosia, sekä ne tänään palautuneet että ne kaksi edellistä. Oho! Jopa siitä, johon kuului se suullinen osuus, siitäkin kurssista sain vitosen. Arvostelussa oli kuitenkin mainittu, että selvästi jännitin, mikä oli miinusta suullisessa esityksessä. Vielä on kaksi työtä maailmalla palauttamatta. Saas nähdä millä arvosanoilla ne tulee takaisin ja kuinka pian.

***

Olo on raukea, osaksi pyöräilystä, suureeksi osaksi kai siitä, johtuen. Odottelen miestä, jota en ole nähnyt koko päivänä (puhelimessa ollaan puhuttu), ja tyttöä kotiin. Harrastuksia harrastuksia. Poikakin oli tänään harrastamassa, mutta hän oli jo kotiutunutkin kun tulin koulusta.

Eiköhän tässä ollutkin sitten se "tärkein". Seuraavaan kertaan.