Rintaa puristaa kummasti. Alkoi töihin päästyäni. Tiedä sitten mikä vaivaa...

Olen huomannut kaavan kehittyneen. Nyt jo (todistetusti) kolmannen kerran peräkkäin olen nukkunut huonosti sunnuntain ja maanantain välisen yön! Miksi, sitä en osaa sanoa. Pari viikkoa sitten kirjoittelinkin siitä pään kuivattelusta sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä. Viikko sitten sunnuntaina jäi yöunet noin neljään tuntiin (koska ei vain puoleltaöinkään vielä tuntunut yhtään väsyttävän, ei olisi varmasti uni tullut vielä silloin, vaikka olisin yrittänytkin). Eilen menin kyllä yhdentoista jälkeen nukkumaan, mutta jälleen pyörin hereillä ties kuinka kauan.

Aamun työkiireet ohi (oli kolme asiaa heti aamusta mitkä piti muistaa ja tehdä), kohta lounastauko. Lounastauon jälkeen taas yksi työtehtävä, joka pitää saada aika pikapikaa hoidettua, postia, joka on pakko saada vielä tänään lähtemään. Ei iso homma, mutta tärkeä.

Illalla koulua. Torstaina alkaneelle aiheelle jatkoa. Pitää yrittää lukaista niitä asioita tuossa töiden ja koulun välissä, koska en torstaina jäänyt kuuntelemaan ja harjoittelemaan asioita. Oli puoli päivää särkenyt päätä, ja särkylääkkeet olivat unohtuneet kotiin juuri silloin kun niitä olisi kaivannut. Hain vaan materiaalit ja lähdin kotiin.

Poika oli viikonlopun leirillä. Nuori herra "minä en tarvitse apua pakkaamisessa" ja "on kaikki pakattu", unohti koko hygieniatarvikepussinsa pakata, joten ei ollut sitten hammasharjaa, ei pesuaineita, ei harjaa eikä taskulampun varaparistoja mukana. Lisäksi oli hukannut meille kertomatta kaikki paksut hansikkaansa ennen leiriä, onneksi yhdet kunnon rukkaset löytyivät leirille mukaan, jotka nekin hän onnistui sulattaa kaminanluukussa puhki. Lisäksi kotiutuessaan valitti kylmää - mikä ihme, kun sukat oli ihan märät ja vaihtosukkia olisi ollut kyllä mukana. Lisäksi eräs toistuva epämiellyttävä ilmiö paljastui eilen illalla, mikä saa minut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että leirielämä ei ole poikaamme varten, vaikka hän itse leirelle kovin haluaakin ja väittää viihtyvänsä. Ja tekosyitä keksii kyseiselle ilmiölle ilmiömäisellä sitkeydellä. No, minulla on sopiva "rangaistus" jo aiemmilta kerroilta, joten toteutin sen eilenkin.

Nyt lounastauko. Josko sen jälkeen olisi taas töitäkin mitä tehdä.