Viime yönä näin unta, jota en olisi halunnut nähdä. Ei suoranaisesti painajaista, mutta erittäin hämmentävä uni minun tilaanteeseeni nähden. Näen usein unia, jotka haluaisin muistaa vielä herättyäni, mutta ei vaan muista... Tämän haluaisin unohtaa oitis, ja silti se on vielä liian selkeästi muistissa.

Pitäisi taas soitella, paikkoihin joihin en haluaisi soitella mutta ilmeisesti on pakko. Paikkoihin jonne kukaan muu ei voi soittaa puolestani. On muutenkin niin paljon asioita mitä en nyt haluaisi hoitaa, jotka haluaisin delegoida eteenpäin, mutta en voi. (Asia ei liity työhön.) Voi kun tämä kaikki olisi pian ohi. Voisi yrittää piilottaa koko asian mielestään sen jälkeen, jättää sen osan elämästäni taakseni lopullisesti ja toivoa, ettei se tule ja iske salaa jostain nurkan takaa uudestaan. Pieni uhka siitäkin leijuu ilmassa...

Kaiken tämän lisäksi olin onnistunut tekemään pienen mokan maanantaina täällä töissä. Tein netissä tilauksen, piti tilata 4 jotain ja olin kirjoittanutkin määräksi 4, mutta en ollut tajunnut että se määrän muutos olisi pitänyt vielä vahvistaa yhdellä napin painalluksella ennenkuin jatkaa antamaan muita tietoja. Tänään tuli paketti, ja tuotetta oli vain yksi. Henkilö jolle kerroin, ei ollut moksiskaan, hänen mielestään se ei ollut paha virhe, sanoi että tilaa niitä lisää vaan hetimmiten. Tilasin ne 3 sitten lisää. Itse kuitenkin otin virheen aika musertavana iskuna. Ehkä olisin osannut ottaa sen kevyemmin, jos perusmieliala olisi kohdallaan, mutta kun ennestäänkin on jo mieli matala, niin se moka puristi rintaa jonkin aikaa. Nyt alan jo ottaa sen kevyemmin.

HraTee on tänään ylitöissä. Sekin vielä. Puuduttavan matelevaa työpäivääkin jäljellä vielä reilut 3 tuntia.

Pitäisikö paeta omia ajatuksiaan ihan muualle... Tässä huoneessa se saattaisikin onnistua ihan mukavasti vain sulkemalla silmänsä ja kuvittelevansa itsensä laivan hyttiin. Äänimaailma meinaan on ihan kuin Ruotsinlaivan hytissä. Sellainen metallin tärinä metallia vasten yhdistettynä ilmastoinnin hurinaan (ilmastointi ilmeisesti heiluttaa sen verran kattolamppua, sellaista perinteistä loisteputki-peltiristikkoviritelmää mitä virastojen ja yleisten rakennusten katoissa usein näkee).