Olen valmis heittämään hanskat tiskiin, todeta, että mua ei ole tarkoitettu työelämään, ryhtymään palkattomaksi pikkuhiljaa järkensä heittäväksi kotiäidiksi, ottamaan tyttö pois päiväkodista. Nyt kun terveys jo antaa myöden lähteä "töihin", tyttö pistää hanttiin sen minkä ehtii. Koko aamu pelkkää valitusta ja narinaa... Ensin vaatteista, nyt aamupalasta, kun sanoin, että hän syö vasta päiväkodissa. "Mun on pakko saada jotain pientä tai mä kuolen."  oikein narisevalla kitisevällä äänellä vähintään kymmenen kertaa, ellei jopa kaksikinkymmentä. Nyt virsi vaihtui, ja jo useamman kerran on tullut nitisevä "Äiti ei ikinä kuuntele mua."

AAAAAAAAAA!!!