Kyllästyin, turhauduin tähän kähinään, sillä puhuminen oikeasti ottaa voimille. Marssin "puhemiehen" kanssa päivystykseen, ja vaikka itsekin kähisin tiskillä aikani, ei päästänyt lääkärille. Suositteli hakemaan jotain nieltäviä desinfioivia tabletteja apteekista. Bafucineja olen kyllä imeskellyt välillä tiuhaankin, mutta ei ne oikeasti auta. Mies soitti puolestani Pulssiin, sain ajan, tulin, näin, voitin. Tai no, kurkku oli kuulemma todella punainen, oli sen näköinen "että ei ihme jos sattuu" ja "että siellä saattaisi jotain pöpöjä pesiä" vaikkei mitään peitettä ollutkaan. Sain viikon antibioottikuurin. Olisi antanut sairaslomaakin, katsoi vähän omituisesti, kun en sitä huolinut, sain vain lääkärintodistuksen jossa lukee, että ei suositella puhumista, eli teen nyt ainakin loppuviikon "hiljaisia töitä". Odottelen iltapalaa, jotta saan ottaa ensimmäisen lääkkeen.

***

Meillä on uusi "lelu". Kauan haaveiltu ja jonkin aikaa suunniteltu ja vertailtu Digijärjestelmäkamera. Miehen lievästä painostuksesta (kun se on parempi käteen ja siitä saa paremman otteen - niin, hänen pitkillä sormillaan, mun käteen se toinen oli sopivampi) Nikon. Miehellä on ennestäänkin filmiäsyövä Nikonin järjestelmäkamera, kai se jotain merkkiuskollisuuttakin on.

***

Huomista varten pitää tutkiskella linja-autoaikatauluja ja etsiä se sopivin linja-auto ja päätellä kuinka aikainen herätys tarvitaan jne... Olen nimittäin aina alkuviikon (ma-ti) täällä ihan omassa kaupungissa töissä, mutta ke-pe onkin sitten seutumatkailua. Tähän asti olen saanut kyydin sinne kauas, mutta huomisesta alkaen kuljen julkisilla.