Taas poikkeuksellinen luukku, nyt esittelen ja arvostelen kokonaisen konsertin:

Rajaton Joulu 2006

Rajattoman joulukonsertti sisälsi paljon muutakin kuin joululauluja. Konsertin avasti kaunis Varpunen jouluaamuna jota seurasi kylmät väreet nostattava Tonttu. Menneiden aikojen suomalaiset euroviisuedustajatkin saivat osansa aivan mahtavan värisyttävällä versiolla La dolce vitasta. Joululauluja edustivat taas seuraavat kappaleet Ja neitsyt pikku poijuttansa sekä Pakkanen. Abbaakin tietysti tarjottiin ja ensimmäinen Abba-coveri oli Head Over Heels. Abbaa seurasi Taivaanvalkea jonka jälkeen sai vuoronsa 12 joululaulun sisältävä Tosi lapsellinen joulusikermä, mikä oli myös todella hauska. Ensimmäisen puoliajan päätti Kevät saapui.

Toisen puoliajan aloitti upea Queen-coveri Under Pressure. Joulukonsertti kun oli, niin seuraavaksi seurasi Kuninkaat kulkevat, katsokaa! ja oikein kaunis tulkinta Heinillä härkien kaukalosta. Eino Leinon sanoihin sävelletty Hiljaa tuli seuraavaksi, jonka jälkeen taas Abbaa hauskalla tulkinnalla Fernandosta. Sitten saatiin olla interaktiivisia, ja yleisö sai ehdotella millä musiikkityylillä seuraava kappale Pukki tietää esitettäisin. Bossanova ja tango olivat lopputulos. Seuraava Meidän möröt on kuulemma 12 vuotiaan sanoittava, ja se oli erittäin hauska lastenlaulu. Sitten valitettavasti seurasikin jo ohjelman viimeinen numero, Joululaulu (Sakari Topeliuksen) joka on erittäin kaunis ja vaikuttava.

No, turkulaisyleisö tietysti antoi niin raikuvat aplodit että saimme kaksi encorea: ensimmäisessä hassun pikaversion tiernapojista ja Abban Voulez-vous, toisessa saimme oikean kauniin En etsi valtaa loistoa.

Konsertti oli kaikenkaikkiaan aivan huippuelämys. Poikakin, joka aluksi oli sitä mieltä ettei halua lähteä, leppyi ja katseli ja kuunteli konsertin alusta loppuun ja piti näkemästään ja kuulemastaan. Kertaakaan ei tehnyt mieleni katsoa kelloa nähdäkseni koska se on ohi, päin vastoin, loppui ihan turhan lyhyeen. Välispiikit olivat hauskoja ja kertakaikkisen täysipainoista viihdettä oli koko kaksituntinen (miinus väliaika). Nenäliinoja tosin en tarvinnut, kyyneliin asti en ihan liikuttunut, mutta useat kylmät väreet konsertti sai aikaan. Ehdottomasti mennään katsomaan Rajatonta vielä uudestaan, toivottavasti jo vappuna, kun tulevat Turkuun vappukonsertiin.