Ei se rauhoitus mikään ihmeellinen ollut. En voi väittää tunteneeni oloa mitenkään erikoiseksi. Vasta "heräillessä" ja ensimmäisiä askelia ottaessa tuntui jotenkin hassun keveältä ja huteralta. Edelleen kävellessä hassun hutera olo. Väsynyt olen, mutta se ei ole mitään uutta viimeaikoina.

Kaikkein hankalinta ja ikävintä on kokonaan puutunut alaleuka. Yritä siinä sitten imeä pirtelöä mukista (hammaslääkärin suositus ensimmäiseksi hoidonjälkeiseksi ateriaksi. Ennenkuin puudutus on kadonnut, en saisi syödä mitään pureskeltavaa, muuten on kyllä lupa jo syödä. Puhuminenkin on hankalaa ja varmasti vaikeaa ymmärtää. Mietin pitäisikö mennä tunniksi nukkumaan. Jos sen jälkeen olisi suukin jo hieman tuntevaisempi herätessä. Suuhygienistille vielä aika loppukuusta, tummentumien ja hammaskiven poistoon tms. Sitten jo voikin hymyillä melkolailla itsevarmemmin kuin tähän asti.

Ennen hammaslääkäriä kierreltiin vaatekauppoja. Minä kaipaan vielä värikkäämpää hiukan juhlavampaa toppia/paitaa, en oikein haluais mennä täysmustissa euroviisuihin. Ja miehelle yritetään etsiä jotain siistiä sopivaa joka kuitenkaan ei olis ihan puku. Alusvaatteita mulle löydettiin tänään, jopa kolmet rintsikat, ja niiden kipeässä tarpeessa olenkin ollut.

Vielä on viikko aikaa löytää mulle se toppi ja miehelle se siisti asu (jakku/takki, paita + housut).