Eilen en saanutkaan ihan sitä aikaiseksi mitä olin suunnitellut. Jotain kuitenkin. Enkä vieläkään ole päässyt vaatehuoneeseen.
Mutta, tänään olen saanut aikaiseksi jo kiitettävän paljon (omasta mielestäni) ja sinne vaatehuoneeseen pääsykin on jo tosi lähellä. Muut on pyöräilemässä ja samalla asiointikierroksella, joten olen saanut touhuta ihan rauhassa. Mutta sitten iski nälkä, keitin itselleni kupin kahvia, tein pari hapankorppua ja istuin tietokoneen ääreen syömään. Ja nyt, kun olen jo syönyt ja melkein kokonaan kahvinkin hörppinyt, niin ei millään huvittais nousta jatkamaan hommia. Laiskuus/viitsimättömyys/jaksamattomuus iski!
No, jos mä kaivelen jostain itselleni jotain pientä loppukahvin seuraksi ja pakotan sen jälkeen itseni taas tarttumaan toimeen, niin eiköhän se siitä...
Jatkuu 3 ja puoli tuntia myöhemmin...
Sain sitten takalistoni ylös tästä tuolista. Ja jossain vaiheessa (noin kolme tuntia sitten) muukin perhe kotiutui. Ja lisää olen saanut taas aikaiseksi, vaikken vieläkään ole päässyt sinne vaatehuoneeseen. Mutta nyt kyllästyin, en jaksanut enää ravata ylä- ja alakerran väliä. Olin ylhäällä, kun mies soitti kaupasta (ovat juuri nyt siellä pojan kanssa, lähtivät siis uudestaan) ja puhelin tietty alhaalla. Menin takaisin, kun asiat jäi kesken (asiat, joita ei voi jättää kesken). Olin siellä vieläkin, kun mies soitti kaupasta toisen kerran (puhelin edelleen alhaalla). Tällä kertaa olin juuri saanut työn alla olleet jutut päätökseen, joten en enää jaksanut kivuta takaisin ylös. Pakko sinne on kuitenkin vielä kerran tänään kivuta, nukkumaan, mutta saa nähdä jaksanko sen enempiä. Olenkin tänään ravannut tuota ylä- ja alakerran väliä normaalia tiuhempaan.
Olen harvinaisen tyytyväinen tämän päivän aikaansaannoksiini. Jonkin verran ihan päällepäin näkyvää on tapahtunut, mutta myös ns. näkymätöntä, ellei sitten availe kaappeja ja laatikoita. Viikko vielä aikaa ennen matkaa saada lisää aikaiseksi, ja sitten pitää jatkaa matkan jälkeen. Alunperin tavoite oli saada huusholli kuntoon ennen matkaa, mutta eipä se tunnu onnistuvan. No, jos kuitenkin parempaan kuntoon saisi ennen matkaa, niin on kiva palata kotiin, kun ei täällä vallitse ihan hirveä kaaos. Uusi tavoite on kesäloman loppuun/koulun alkuun mennessä. Tietenkin mitä pikemmin sen parempi.
Mutta, tänään olen saanut aikaiseksi jo kiitettävän paljon (omasta mielestäni) ja sinne vaatehuoneeseen pääsykin on jo tosi lähellä. Muut on pyöräilemässä ja samalla asiointikierroksella, joten olen saanut touhuta ihan rauhassa. Mutta sitten iski nälkä, keitin itselleni kupin kahvia, tein pari hapankorppua ja istuin tietokoneen ääreen syömään. Ja nyt, kun olen jo syönyt ja melkein kokonaan kahvinkin hörppinyt, niin ei millään huvittais nousta jatkamaan hommia. Laiskuus/viitsimättömyys/jaksamattomuus iski!
No, jos mä kaivelen jostain itselleni jotain pientä loppukahvin seuraksi ja pakotan sen jälkeen itseni taas tarttumaan toimeen, niin eiköhän se siitä...
Jatkuu 3 ja puoli tuntia myöhemmin...
Sain sitten takalistoni ylös tästä tuolista. Ja jossain vaiheessa (noin kolme tuntia sitten) muukin perhe kotiutui. Ja lisää olen saanut taas aikaiseksi, vaikken vieläkään ole päässyt sinne vaatehuoneeseen. Mutta nyt kyllästyin, en jaksanut enää ravata ylä- ja alakerran väliä. Olin ylhäällä, kun mies soitti kaupasta (ovat juuri nyt siellä pojan kanssa, lähtivät siis uudestaan) ja puhelin tietty alhaalla. Menin takaisin, kun asiat jäi kesken (asiat, joita ei voi jättää kesken). Olin siellä vieläkin, kun mies soitti kaupasta toisen kerran (puhelin edelleen alhaalla). Tällä kertaa olin juuri saanut työn alla olleet jutut päätökseen, joten en enää jaksanut kivuta takaisin ylös. Pakko sinne on kuitenkin vielä kerran tänään kivuta, nukkumaan, mutta saa nähdä jaksanko sen enempiä. Olenkin tänään ravannut tuota ylä- ja alakerran väliä normaalia tiuhempaan.
Olen harvinaisen tyytyväinen tämän päivän aikaansaannoksiini. Jonkin verran ihan päällepäin näkyvää on tapahtunut, mutta myös ns. näkymätöntä, ellei sitten availe kaappeja ja laatikoita. Viikko vielä aikaa ennen matkaa saada lisää aikaiseksi, ja sitten pitää jatkaa matkan jälkeen. Alunperin tavoite oli saada huusholli kuntoon ennen matkaa, mutta eipä se tunnu onnistuvan. No, jos kuitenkin parempaan kuntoon saisi ennen matkaa, niin on kiva palata kotiin, kun ei täällä vallitse ihan hirveä kaaos. Uusi tavoite on kesäloman loppuun/koulun alkuun mennessä. Tietenkin mitä pikemmin sen parempi.
Kommentit