Eilen luulin myöhästyneeni bussista aamulla töihin mennessä. Olin lähtenyt kotoa aika viimetingassa, mutta pysäkille päästyäni olin vielä toiveikas, sillä pysäkillä oli edelleen paljon porukkaa, ja yleensä pysäkki ehtii tyhjentyä lähes täysin, ennenkuin minun bussini tulee. Jossain vaiheessa ihmettelin, kun takanani pysäkillä istunut bussinodottaja ryntäsi viimetipassa bussiin joka oli juuri lähdössä pysäkiltä. Bussi oli jo sulkenut ovensa ja rullasi jo hiljalleen liikkeelle, kun tämä istuskelija havahtui ja ryntäsi bussiin. Mietin, että oliko hän ollut ajatuksissaan vaiko nukahtanut (en ollut aiemmin kiinnittänyt kyseiseen henkilöön mitään huomiota, koska seisoin häneen selin). Mieleeni juolahti myös ajatus, että tiesikö hän jotain mitä minä en tiennyt. Jälkimmäinen ajatus vahvistui, kun odotin ja odotin, eikä bussiani näkynyt. Odotin bussia melkein puolisen tuntia, kunnes tuli linjan seuraava vuoro. Olin tähän asti varma, että olin vain myöhästynyt.
Kun siiryin näyttämään bussille pysähtymismerkkiä, pysäkiltä oli tulossa saman bussin kyytiin toinenkin henkilö. Hän kysyi minulta oliko tämä se aiempi vai myöhempi vuoro. Vastasin olettavani, että se myöhempi. Hänkin oli odottanut sitä aiempaa autoa melkein yhtä pitkään kuin minä. Astuttuamme kyytiin, tämä toinen matkustaja yritti kysyä kuljettajalta, kumpi auto oli kyseessä, mutta kuljettaja ei tuntunut ymmärtävän kysymystä, joten asia jäi siihen. Bussin kyydissä eräs kolmas matkustaja kertoi, että hänkin oli odottanut aiempaa vuoroa, ja hän oli vuoren varma siitä, että oli ollut pysäkillä sellaiseen aikaan, ettei auto olisi ehtinyt mennä ennen häntä. Tämä matkustaja kertoi myös yrittäneensä kysyä asiaa kuljettajalta, joka ei silloinkaan ymmärtänyt kysymystä. Oma mieleni helpottui, koska en ollut enää omasta syystäni myöhässä töistä. Enkä ollut mitenkään kiukkuinenkaan vuoron väliin jäämisestä, sitä ei ole kovin usein minun kohdallani aiemmin tapahtunut, joten ei voi siitä oikein valittaa.
Mutta autossa ja vielä sen jälkeen töissä pohdiskelin tästä tapauksesta johtuen asiaa, joka on aiemminkin ollut mielessäni: bussikuskeja. He ovat kuitenkin asiakaspalveluammatissa, joten tietyt perusvaatimukset heidän kaikkien pitäisi täyttää. Ajotaito nyt on sanomattakin selvä vaatimus, ajotapa tosin ei ole kovin itsestäänselvää. On kuljettajia, jotka ajavat rauhallisesti ja tasaisesti, ja silti saavat matkustajat perille ajoissa, kun taas toiset kuljettajat kiihdyttelevät ja jarruttelevat terävästi ja ovat kuitenkin jatkuvasti myöhässä. Palvelualttius, asiallisuus ja mielellään ystävällisyyskin olisivat mielestäni melko tärkeitä vaatimuksia. Liian paljon näkee töykeitä ja elämäänsä kyllästyneen näköisiä kuljettajia. En silti yleistä, olen kokenut monta ystävällistä ja asiallistakin kuljettajaa. Kuljettajan tulisi myös osata käyttää kunnolla rahastuslaitettaan. Niihinkin kuljettajiin kun tulee törmättyä, jotka eivät osaa, eivätkä haluakaan osata, ladata korttia pankkikortilla. Kaupunkituntemuskaan ei ole pahitteeksi, mutta ei ole välttämätöntä muilta kuin omien reittiensä osalta.
Tuosta aamuisesta kuljettajasta en osaa sanoa, muuten kuin ajotavan osalta (joka oli mielestäni melko miellyttävän tasainen), täyttääkö hän kaikki edellämainitut vaatimukset. Mutta on vielä yksi, erittäin tärkeä vaatimus, jonka kuljettajien tulisi täyttää, ja sitä tuo eilenaamuinen kuljettaja ei ilmeisestikään täyttänyt, ja se on tarpeeksi hyvä suomenkielen taito. Pitää ymmärtää ja osata tarpeeksi paikallista kieltä, että voi palvella asiakkaita ja vastata heidän kysymyksiinsä. Toisen kotimaisen taitaminenkin olisi periaatteessa tärkeää kaksikielisessä kaupungissa, mutta se saattaa jo olla liikaa vaadittu kaikilta kuljettajilta. Ei, en vastusta maahanmuuttajien palkkaamista kuljettajiksi tai muutenkaan palveluammateihin, olen nänhyt (ja kuullut) montakin maahanmuuttajakuljettajaa, jotka oikeasti osaavat kielen tarpeeksi hyvin. Minulle on yksi ja sama, onko minua palveleva ihminen valkoinen, musta, ruskea, keltainen, punainen vai vaaleanpunainen, kunhan tulen ymmärretyksi omassa maassani omalla kielelläni. (Tosin joskus tuntuu siltä, että ihan omankielisetkään asiakaspalvelijat eivät ymmärrä yksinkertaisia kysymyksiäni oikein, mutta siinä kohtaa ei olekaan enää kysymys kielitaidosta vaan halusta ymmärtää tai olla ymmärtämättä. Kovin monta kertaa kun esitän selkeitä kysymyksiä, saan vastaukseksi ihan vääriä asioita. Mutta tämä ryhmä onkin sitten ihan oma ja erillinen asiansa, josta olen purnannut siitäkin aina säännöllisin väliajoin.)
Kun siiryin näyttämään bussille pysähtymismerkkiä, pysäkiltä oli tulossa saman bussin kyytiin toinenkin henkilö. Hän kysyi minulta oliko tämä se aiempi vai myöhempi vuoro. Vastasin olettavani, että se myöhempi. Hänkin oli odottanut sitä aiempaa autoa melkein yhtä pitkään kuin minä. Astuttuamme kyytiin, tämä toinen matkustaja yritti kysyä kuljettajalta, kumpi auto oli kyseessä, mutta kuljettaja ei tuntunut ymmärtävän kysymystä, joten asia jäi siihen. Bussin kyydissä eräs kolmas matkustaja kertoi, että hänkin oli odottanut aiempaa vuoroa, ja hän oli vuoren varma siitä, että oli ollut pysäkillä sellaiseen aikaan, ettei auto olisi ehtinyt mennä ennen häntä. Tämä matkustaja kertoi myös yrittäneensä kysyä asiaa kuljettajalta, joka ei silloinkaan ymmärtänyt kysymystä. Oma mieleni helpottui, koska en ollut enää omasta syystäni myöhässä töistä. Enkä ollut mitenkään kiukkuinenkaan vuoron väliin jäämisestä, sitä ei ole kovin usein minun kohdallani aiemmin tapahtunut, joten ei voi siitä oikein valittaa.
Mutta autossa ja vielä sen jälkeen töissä pohdiskelin tästä tapauksesta johtuen asiaa, joka on aiemminkin ollut mielessäni: bussikuskeja. He ovat kuitenkin asiakaspalveluammatissa, joten tietyt perusvaatimukset heidän kaikkien pitäisi täyttää. Ajotaito nyt on sanomattakin selvä vaatimus, ajotapa tosin ei ole kovin itsestäänselvää. On kuljettajia, jotka ajavat rauhallisesti ja tasaisesti, ja silti saavat matkustajat perille ajoissa, kun taas toiset kuljettajat kiihdyttelevät ja jarruttelevat terävästi ja ovat kuitenkin jatkuvasti myöhässä. Palvelualttius, asiallisuus ja mielellään ystävällisyyskin olisivat mielestäni melko tärkeitä vaatimuksia. Liian paljon näkee töykeitä ja elämäänsä kyllästyneen näköisiä kuljettajia. En silti yleistä, olen kokenut monta ystävällistä ja asiallistakin kuljettajaa. Kuljettajan tulisi myös osata käyttää kunnolla rahastuslaitettaan. Niihinkin kuljettajiin kun tulee törmättyä, jotka eivät osaa, eivätkä haluakaan osata, ladata korttia pankkikortilla. Kaupunkituntemuskaan ei ole pahitteeksi, mutta ei ole välttämätöntä muilta kuin omien reittiensä osalta.
Tuosta aamuisesta kuljettajasta en osaa sanoa, muuten kuin ajotavan osalta (joka oli mielestäni melko miellyttävän tasainen), täyttääkö hän kaikki edellämainitut vaatimukset. Mutta on vielä yksi, erittäin tärkeä vaatimus, jonka kuljettajien tulisi täyttää, ja sitä tuo eilenaamuinen kuljettaja ei ilmeisestikään täyttänyt, ja se on tarpeeksi hyvä suomenkielen taito. Pitää ymmärtää ja osata tarpeeksi paikallista kieltä, että voi palvella asiakkaita ja vastata heidän kysymyksiinsä. Toisen kotimaisen taitaminenkin olisi periaatteessa tärkeää kaksikielisessä kaupungissa, mutta se saattaa jo olla liikaa vaadittu kaikilta kuljettajilta. Ei, en vastusta maahanmuuttajien palkkaamista kuljettajiksi tai muutenkaan palveluammateihin, olen nänhyt (ja kuullut) montakin maahanmuuttajakuljettajaa, jotka oikeasti osaavat kielen tarpeeksi hyvin. Minulle on yksi ja sama, onko minua palveleva ihminen valkoinen, musta, ruskea, keltainen, punainen vai vaaleanpunainen, kunhan tulen ymmärretyksi omassa maassani omalla kielelläni. (Tosin joskus tuntuu siltä, että ihan omankielisetkään asiakaspalvelijat eivät ymmärrä yksinkertaisia kysymyksiäni oikein, mutta siinä kohtaa ei olekaan enää kysymys kielitaidosta vaan halusta ymmärtää tai olla ymmärtämättä. Kovin monta kertaa kun esitän selkeitä kysymyksiä, saan vastaukseksi ihan vääriä asioita. Mutta tämä ryhmä onkin sitten ihan oma ja erillinen asiansa, josta olen purnannut siitäkin aina säännöllisin väliajoin.)
Kommentit