Yksi koulutyö on taas pois käsistä. Kirjallisesta tuli kai ihan suhteellisen hyvä, olen tyytyväinen ainakin itse. Suullinen taas, vaikka olin mielestäni valmistautunut, jännitin niin että olin varmaan ihan punainen ja ääni värisi toisinaan pahasti, ja takeltelin sanoissanikin. Voi elämän kevät. No, onpahan nyt ainakin ohi, katsotaan minkä kokonaisarvosanan sitten saan.

No, nyt sitten vielä jännitetään sitä toista tämänpäiväistä jännityksen syytä, sillä se jännitys näköjään taas jatkuu. Sillä taas odotus venyy siitä mitä ilmoitettiin, mutta ymmärrän kyllä. Joskos huomenna se jännitys

Huomiseen!